Suurpedot ovat aina olleet ihmisen kiinnostuksen, huolen ja huomion kohteena siksi, että ne ovat suuria ja näkyviä. Ne ovat karvaisuudessaan, nisäkkyydessään, sosiaalisuudessaan ja tasalämpöisyydessään ihmisen kaltaisia.
Suurin osa poronomistajista hyväksyy suurpedot poronhoitoalueella, mikäli petojen aiheuttamat vahingot korvataan ja petokantoja säädellään. Myönteisimmin petoihin suhtaudutaan pohjoisella poronhoitoalueella ja nuoremmissa ikäryhmissä.
Ahman tappama poro. Kuva: Metsähallitus, Erävalvonta.
Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajien mielestä suurpedot ovat merkittävin taloudellinen uhka porotaloudelle. Etenkin ahma koetaan hankalaksi suurpedoksi sen aiheuttamien porovahinkojen takia.
Eteläisten paliskuntien porotalouden harjoittajat kokevat työnsä muuttuneen normaalista porotaloustyöstä elinkeinoksi, jossa suurpetovahinkojen estäminen ja petojen tappamien porojen etsiminen muodostavat merkittävän osan työstä. Osa porotalouden harjoittajista sinnittelee lihantuotantoon perustuvalla poronhoidolla, osa lopettaa ja osa perustaa elinkeinonsa petokorvauksista saatavaan tuloon eli sopeutuu.
Suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi osa porotalouden harjoittajista pitää porot tarhattuina talvikuukausien ajan. Riistavahinkolain perusteella porotalouden harjoittajalle maksetaan korvaus suurpedon tappamasta porosta. Korvauksen saamiseksi tapettu poro on löydettävä. Poroille voidaan laittaa kaulaan paikannuslaite, joka käynnistyy kun poro lakkaa liikkumasta, ja näin raato löydetään. Raatojen etsintään on myös alettu kouluttaa koiria.
Suurpedot aiheuttavat erityyppisiä vahinkoja porotaloudelle, kotieläimille, mehiläistarhaukselle ja maataloudelle. Myös koiria menetetään pedoille, lähinnä susille, niin metsästyksen yhteydessä kuin kotipihoiltakin.
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...
Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja. Niitä voidaan kuitenkin myös metsästää, koska direktiivi sallii poiketa suojelusta. Runsaslukuisten lajien – karhun ja ilveksen – metsästys voi olla osa lajien kannanhoitoa, kun taas suden ja ahman metsästyksessä sallitaan vain uhkaa ...
Suomen suurpetojen suojelussa ja metsästyksessä sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja hoitosuunnitelmien linjauksia.
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...