Suurpedot ovat aina olleet ihmisen kiinnostuksen, huolen ja huomion kohteena siksi, että ne ovat suuria ja näkyviä. Ne ovat karvaisuudessaan, nisäkkyydessään, sosiaalisuudessaan ja tasalämpöisyydessään ihmisen kaltaisia.
Suurpedot herättävät ihmisissä voimakkaita reaktioita. Niitä pelätään ja jopa vihataan. Toisaalta suurpetoja halutaan suojella.
Monelle suurpedot ovat erämaiden symboleita. Suurimmalle osalle ihmisistä suurpedot ovat todellisuudessa aika tuntemattomia.
Karhu ja kivi. Piirros: Niffe/Karhuja ja karhunkaatajia 2000, toim. Martti Peltonen
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat ristiriitaiset. Suden, karhun ja
ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty selvityksiä siitä, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten
mielestä hoitaa. Tietoa on kerätty myös kirjallisten kyselyjen, haastattelujen sekä avoimien
kuulemistilaisuuksien avulla. Lue lisää selvityksen tuloksista.
Luonnossa suurpetoja pääsee näkemään hyvin harvoin, sillä ne ovat arkoja eläimiä ja tarkkojen aistiensa ansiosta ne ehtivät väistää ihmistä. Petojen kuvaaminen ei onnistu ilman piilokojua ja ruokintaa. Nykyisin petojen kuvaus ja suurpetomatkailu kulkevat paljolti käsi kädessä. Monet luontokuvaajat tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden päästä näkemään ja kuvaamaan suurpetoja. Lue lisää suurpetojen kuvaamisesta.
Suurpedot ovat matkailun kannalta kiinnostavia vetovoimatekijöitä. Usein jo tieto siitä, että alueella on suurpetoja, luo jännitystä ja tunteen siitä, että luonto on aitoa ja alkuperäistä. Lue lisää suurpetomatkailusta.
Suurin osa poronomistajista hyväksyy suurpedot poronhoitoalueella, mikäli petojen aiheuttamat vahingot korvataan ja petokantoja säädellään. Myönteisimmin petoihin suhtaudutaan pohjoisella poronhoitoalueella ja nuoremmissa ikäryhmissä. Lue suurpetojen aiheuttamista ongelmista poronhoitoalueella.
Ihmiset ja suurpedot ovat Suomessa aina eläneet rinnakkain. Suhtautuminen petoihin vaihtelee myönteisestä kielteiseen. Suurpetoihin liittyvät myytit ja legendat, sekä pedoista käytävä keskustelu, ovat osaltaan vaikuttaneet asenteisiin ja lietsoneet pelkoa niitä kohtaan.
Suurpedot ovat yksi syy metsäpeurakannan pienenemiseen. Lue lisää metsäpeurasta eli suomenpeurasta sivuilta www.suomenpeura.fi.
Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat.
Suomen suurpetojen suojelussa ja metsästyksessä sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja hoitosuunnitelmien linjauksia.
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...