VAHINKOJEN EHKÄISY

Sähköaidat ja yösuojat suojaavat tehokkaasti karjaa petojen hyökkäyksiltä

Sähköaitojen on todettu vähentävän merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja niin lammaslaitumilla kuin mehiläispesienkin ympärillä. Tapauksia, joissa suurpedot olisivat hyökänneet kotieläinten kimppuun sähköistetystä aidasta huolimatta tunnetaan vain muutama. Näissäkin tapauksissa aita on yleensä ollut vajaatehoinen tai huonosti hoidettu tai sitten suurpedot ovat kaivautuneet aidan alitse. 

Avustusta aitamateriaaleihin voi hakea Suomen riistakeskukselta. Hakija hoitaa aina itse aidan pystyttämisen ja huoltamisen. Aidoista tehdään hakijan ja Suomen riistakeskuksen kanssa vuokrasopimus, joka on voimassa viisi vuotta. Vuokrasopimuksen päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen. Mehiläisaidat ovat erittäin kustannustehokkaita suojattaessa mehiläistarhoja karhujen aiheuttamilta vahingoilta. Mehiläisaitojen akkupaimenten virtalähteen hankinta jää kuitenkin tarhaajan hankittavaksi.

Myös eläinten tuominen suojaan yöksi, tehostettu valvonta sekä paimennus laidunalueilla vähentävät tehokkaasti vahinkoja, mutta lisäävät myös tilallisen työmäärää.

Petovahinkojen ehkäisyssä on tärkeää, ettei petoja opeteta etsimään ravintoa ihmisasutusten luota. Pedoille kelpaava ravinto tulee pitää niiden ulottumattomissa ja niitä houkuttelevien ruokalähteiden hävittäminen laidun- tai tarha-alueiden läheisyydestä on tärkeää vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.

Paineilmatoimiset karkoittimet säikäyttävät pedon matkoihinsa

Suomen riistakeskus on hankkinut suurpetojen karkottamiseen paineilmatoimisia karkoittimia, joiden osumalla aiheutetaan eläimelle sen verran kipua, että se lähtee pakoon eikä palaa enää samaan paikkaan. Tulokset ovat olleet myönteisiä, joten laitteita on hankittu kaikille Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen alueille.

Äänikin karkottaa pedon

Muita keinoja petovahinkojen ehkäisemiseen ovat erilaiset pelotteet kuten ääni- ja valolähteet. Esimerkiksi vasotusaidalle jätetty rokkikanavaa soittava radio voi pelottaa pedon pois tarha-alueelta. Akuuteissa tilanteissa petoja voidaan yrittää pelotella pois eri keinoin kuten huutamalla, koiralla tai nallipaukuilla.

Mikäli kuitenkin petoa karkotetaan vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta silloin metsästyslain 37 §:n vastaista, johon tarvitaan joko Suomen riistakeskuksen karkotuslupa tai akuuteissa ja konkreettista uhkaa aiheuttavissa tapauksissa poliisin määräys. Kyseeseen saattaa tulla myös rikoslain 4 luvun 5 §:n mukainen pakkotila. Lisätietoja suurpetojen kohtaamisesta on osiossa ”Suurpedot ja me”.

Viimeisenä keinona on hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa ongelmia tai vahinkoja aiheuttavan pedon karkottamiseen tai poistamiseen. Niissä tilanteissa, joissa suurpedot aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja, eikä ennaltaehkäisystä ole ollut riittävää apua, suurpedon poistoon on mahdollista hakea Suomen riistakeskukselta vahinkoperusteista poikkeuslupaa.

Koirien suojaaminen

Koirien suojaaminen susilta kotipihoilla onnistuu riittävän korkealla, tukevarakenteisella verkkoaitauksella. Tulee myös huolehtia, ettei susi pääse kaivautumaan aidan alitse. Metsästystilanteissa koiran suojaaminen on vaikeampaa. Koiran kanssa metsästäessä voidaan pyrkiä välttämään tiedossa olevia susialueita. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on perustettu erilaisia susihavaintopalveluja, joista saa tietoja esimerkiksi seurantapannalla varustettujen susien reviirialueista ja ilmoitetuista susihavainnoista.

Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi-nettipalvelulla voidaan ehkäistä metsästystilanteissa tapahtuvia suden aiheuttamia koiravahinkoja. Palvelussa näytetään kartalla muun muassa suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Havainnot näkyvät kahdelta edeltävältä kuukaudelta.

Luke on kehittämässä yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi-palvelua. Uudessa palvelussa käyttäjä voi tarkastella suurpetojen tuoreita havaintotietoja eri aikajaksoilla.

Ennaltaehkäisyn kannalta voi olla eduksi, että koiranomistajat tunnistavat koiran taipumuksia suhteessa suteen. Koira saattaa osoittaa kiinnostusta, välinpitämättömyyttä tai pelkoa sutta kohtaan. Todennäköisesti niillä koirilla, jotka ovat kiinnostuneita sudesta ja saattavat jopa ajaa susia, on suurempi riski vahinkoihin kuin sutta pelkäävällä koiralla.

Metsästystilanteessa riskiä susien aiheuttaman vahingon syntymiseen voidaan pienentää myös koiranohjaajan ennakoivalla toiminnalla. Näihin kuuluvat esimerkiksi koiran liikkeiden tiedostaminen ja kontrollointi sekä metsästyksen päättäminen ajoissa ennen pimeän tuloa.

Koirien suojaamiseksi on joissain maissa kokeiltu myös erilaisia turvavälineitä, kuten pippuri- ja suojaliivejä ja suojaavia kaulapantoja. Markkinoilla on myös koiran kaulapantaan kiinnitettäviä ääntä ja valoa tuottavia laitteita, joita on kehitetty susi-, liikenne- ja metsästysonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Myös Suomessa on kehitelty metsästyskoirille erilaisia suojaliivejä, mutta toistaiseksi kehitystyö ei ole johtanut tuotteeseen, jonta metsästäjät olisivat ottaneet laajemmin käyttöön. Kokeilutoimintaa aiotaan kuitenkin jatkaa.

Porovahinkojen ehkäisy

Porovahinkojen ehkäisemiseksi voidaan petoalueilla tehostaa vasonta-alueiden valvontaa, pitää vasovat vaatimet aitauksissa ja lisäruokkia poroja. Myös porojen tuominen talveksi tarhaan on yksi keino alueilla, joiden talvilaitumilla petouhka on suuri.