Koiravahingot

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot ovat pääosin suden aiheuttamia, mutta muutamia ilveksen ja karhun aiheuttamia koirien menetyksiä on myös tapahtunut. Koiriin kohdistuvat hyökkäykset ja koirien menetykset ovat paikallisella tasolla susikannan siedon kannalta yksi suurimmista ongelmista (MMM 24/2019 Suomen susikannan hoitosuunnitelma).

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot

2010-luvulla sudet ovat aiheuttaneet vuosittain noin 30–50 kappaletta koiravahinkoja viranomaisten ylläpitämän riistavahinkorekisterin mukaan. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Tapaukset jakautuvat susien tappamien tai vahingoittamien koirien osalta karkeasti jakaen puoliksi metsästystilanteissa ja puoliksi kotipihoilla tapahtuneisiin vahinkoihin. Metsästyksen yhteydessä vahinkoja kohdistuu pääosin ajokoiriin ja hirvikoiriin kun taas kotipihoilta sudet ovat vieneet eniten suomenpystykorvia. (MMM 24/2019, Kojola & Kuittinen 2002). Selitykseksi tälle Kojola ja Kuittinen (2002) pohtivat erirotuisten koirien haukkumiskäyttäytymistä eri tilanteissa. Pystykorvat puolustavat ja vartioivat äänekkäästi omaa aluettaan pihalla kun taas ajokoirat ja hirvikoirat haukkuvat enemmän metsästystilanteessa. Sudet puolestaan kuulevat haukkuvan koiran äänen pitkienkin matkojen päästä.

Kojolan ja Kuittisen (2002) mukaan vuosina 1996–1999 raportoitiin yhteensä 65 susien koiriin kohdistamaa hyökkäystä. 22 näistä tapauksista koiranomistaja oli ilmoittanut koiran kadonneeksi, mutta varsinaisia todisteita susien hyökkäyksestä ei löydetty. Varmistetuista tapauksista 82 prosentissa sudet tappoivat koiran ja yleensä myös söivät sen. Siitä miksi sudet tappavat koiria on ehdotettu kahta selitystä. Toisen mukaan sudet puolustavat reviiriään ja poistavat kilpailijat, ja toisen mukaan motivaation sanelee yksinkertaisesti ravinnonhankinta, siis nälkä. Jälkimmäinen on ilmeisempää yksinäisten, laumoista erillään liikkuvien susien kohdalla, ja edellinen reviiriä puolustavien laumojen osalta. Pihoilla tapahtuneet koiravahingot ovatkin tyypillisesti yksinäisen suden aiheuttamia kun taas metsästystilanteissa vahingon taustalta löytyy yleensä kaksi tai useampia susia (Kojola & Kuittinen 2002).

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Backeryd 2007) suurin osa (86 prosenttia) koiriin kohdistuneista susihyökkäyksistä tapahtui metsästyksen yhteydessä ja 71 prosentissa tapauksista koira kuoli. Edelleen näistä tapauksista 72 prosentissa koira oli syöty osittain tai kokonaan. Myös Ruotsissa ajokoirat olivat yliedustettuina susien tappamien metsästyskoirien joukossa.

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot herättävät paljon tunteita, sillä koiran merkitys omistajalleen on yleensä suuri. Koira voi olla paitsi arvokas ja palkittu metsästyskaveri, myös monen ihmisen paras ystävä. Mikäli koiraa ei ole erikseen vakuutettu, voi vahingon tapahduttua hakea valtiolta korvausta menetetystä koirasta. Koiran vakuutusarvo muodostuu pennun hankintahinnasta ja perusarvoa korottavista seikoista kuten koulutuksesta, erilaisista luonne- ja terveystesteistä sekä näyttelytuloksista. Koiran arvon määrittelyssä on hyvä kääntyä Suomen Kennelliiton ja rotujärjestöjen puoleen.

Lähdeviittaukset:

Backeryd 2007: Wolf attacks on dogs in Scandinavia 1995-2005. –Examensarbete, SLU, Uppsala 2007.

Kojola & Kuittinen 2002: Wolf attacks on dogs in Finland. –Wildl. Soc. Bull. 30(2): 498-501.

MMM 2019: Suomen susikannan hoitosuunnitelma. MMM 24/2019.

Suurpetovahinkojen korvaaminen

Suurpedot voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja saalistamalla ja tappamalla kotieläimiä tai tekemällä tuhoja esimerkiksi maatiloilla tai mehiläistarhoissa.

EU ja suurpetojen suojelu

Suurpetojen asemaa sääntelee Euroopan unionin luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. EU:n jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön.