taajamasuurpedot ja SUURPETOKOLARIT

Suurpedoista kannattaa aina ilmoittaa. Pääsääntöisesti havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle ohjeen mukaan. Suurpetokolari ilmoitetaan aina hätäkeskukseen 112. Uhkaa tai vaaraa aiheuttavat tilanteet ilmoitetaan aina hätäkeskukseen 112.

Suomen susikannan hoitosuunnitelma (2019) määrittelee tilanteet ja suden käyttäytymisen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, neljään eri kategoriaan vakavuusasteen mukaan. Määritelmää on tarkennettu, jotta ihmiset osaisivat olla yhteydessä oikeaan viranomaiseen. Ohjeita sovelletaan soveltuvin osin myös muihin suurpetoihin.

Ilmoita kolarista 112:een!

Jos joudut kolariin suurpedon kanssa, soita aina hätäkeskukseen (112). Älä poistu autosta, sillä loukkaantunut eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti ja vaarallisesti. Liikenneonnettomuudet, joissa on osallisena suurpeto, vaativat poliisijohtoista SRVA-toimintaa.

Lue lisää SRVA-toiminnasta (riista.fi).
Lue lisää, miten toimia suurpetokolarin sattuessa (riista.fi).

Ilmoita uhkasta tai vaarasta112:een!

Kun suurpeto, erityisesti susi tai karhu, liikkuu pihalla tai asuinalueella toistuvasti eikä välittömästi poistu ihmisen havaittuaan, tilanne voi olla uhkaava tai vaaraksi. Tilanteesta on syytä ilmoittaa poliisille eli hätäkeskukseen.

Susikannan hoitosuunnitelma määrittelee vakavaa vaaraa aiheuttavan suden (kohta 4): kun susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun. Tällaisesta tilanteesta ilmoitetaan poliisille eli soittamalla hätäkeskukseen.

Poliisihallituksen toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa todetaan, että tilanteissa, joissa ihmiselle uhkaa tai vaaraa aiheuttava suurpeto on karhu, ilves tai ahma, menetellään soveltuvin osin sutta koskevien linjausten pohjalta. Edelleen ohjeen mukaan karhun ollessa kyseessä karkottamistoimiin on ryhdyttävä heti siinä vaiheessa, kun karhusta tehdään havainto taajama-alueella tai sen läheisyydessä taikka karhu tekee pihavierailun asutulle kiinteistölle harvaan asutulla alueella. Taajama-alueella tehdyistä karhuhavainnoista ja karhun tekemistä pihavierailusta harvaan asutulla alueella on syytä olla yhteydessä hätäkeskukseen.

Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa pdf (avautuu uuteen välilehteen)

Huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavat sudet

Susikannan hoitosuunnitelmassa on määritelty suden ihmisarkuuden menettäneen suden käytös neliportaisesti. Huolta aiheuttava tilanne on, kun suden jäljet tai susi havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

Mahdollista uhkaa aiheuttaa susikannan hoitosuunnitelman määritelmän mukaan tilanne, kun suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.

Ilmoita havainnoista alueen suurpetoyhdyshenkilölle, joka on tarvittaessa yhteydessä Suomen riistakeskukseen. Katso alueesi petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot riista.fi-sivulta. Huolta ja mahdollista uhkaa aiheuttavien susien kohdalla Suomen riistakeskus on pääsääntöisesti taho, joka vastaa mahdollisista toimenpiteistä

Susikannan hoitosuunnitelma pdf (avautuu uuteen välilehteen)

Yleisohjeita kaikissa konfliktitilanteissa

Erityisesti karhun tapauksessa konfliktipaikalle kerääntynyt ihmisjoukko heikentää mahdollisuuksia suurpedon turvalliseen karkottamiseen ja näin ollen ulkopuolisten läsnäolo vaarantaa eläimen hengen. Yleisön onkin syytä noudattaa poliisin antamia määräyksiä ja pysyä poissa alueelta.

Kun suurpeto on loukkaantunut tai se liikkuu asutuksen lähellä, jäljestäjät koirineen on saatava paikalle nopeasti. Siksi jokaisessa Suomen riistanhoitoyhdistyksessä on nimetty kolme SRVA-yhteyshenkilöä, jotka vastaanottavat poliisin virka-apupyynnöt. Kun virka-apupyyntö tulee, SRVA-yhteyshenkilö hälyttää paikalle metsästäjistä ja metsästyskoirista koostuvan partion.

Riistanhoitoyhdistysten SRVA eli suurriistavirka-apuverkosto antaa poliisille virka-apua suurpetokonfliktien hoitamisessa. Poliisi hoitaa aina tilanteen yleisjohtamisen, mutta tarvitsee kokeneiden ja koulutettujen metsästäjien erikoisosaamista suurpetojen jäljestämisessä ja karkottamisessa takaisin metsään tai – mikäli muu ei auta – lopettamisessa. Loukkaantuneen suurpedon, etenkin karhun, jäljestäminen on aina vaarallista. Siksi SRVA-tilanteiden hoitaminen vaatii kokeneen koiranohjaajan ja koiran. Koirat ovatkin tärkein työkalu suurpetotilanteiden hoitamisessa.

Suurpedon näkeminen ei vielä tarkoita, että kysymyksessä olisi aktiivista SRVA-toimintaa vaativa tilanne. Normaalisti suurpeto pyrkii väistämään ihmistä. Jos näkee suurpedon tai sen jälkiä, tulee havainnosta ilmoittaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle.

Poliisilla on mahdollisuus reagoida sellaisiin akuutteihin nopeasti yhä uhkaavammaksi kehittyviin, ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin, joissa ei ole aikaa selvittää metsästyslain tai -asetuksen soveltamisedellytyksiä. Vahinkoperusteiset poikkeuslupahakemukset suurpetojen pyyntiin tulee osoittaa Suomen riistakeskukselle. Lupa suurpedon tappamiseen voidaan myöntää, jos muuta tyydyttävää ratkaisua vahinkojen estämiseksi ei ole tai muu tyydyttävä ratkaisu ei ole vahinkoja estänyt. Kaikista karja- tai kotieläinvahingoista tulee korvauksia saadakseen ilmoittaa erikseen kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.