Suurpedot ovat aina olleet ihmisen kiinnostuksen, huolen ja huomion kohteena siksi, että ne ovat suuria ja näkyviä. Ne ovat karvaisuudessaan, nisäkkyydessään, sosiaalisuudessaan ja tasalämpöisyydessään ihmisen kaltaisia.
Suomen suurpetojen määrää ja reviirejä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Alueesi riistanhoitoyhdistyksen vapaaehtoisen petoyhdyshenkilön voit pyytää tarkistamaan tekemäsi näkö-, jälki-, jätös- tai raatohavainnon. Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Havainnot tärkeitä suurpetojen määrän arvioinnille
Petoyhdyshenkilöt kirjaavat oikeiksi todetut havainnot riistahallinnon Tassu-järjestelmään. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot seuraavat suurpetokantojen kehitystä omalla toimialueellaan. Luonnonvarakeskus laatii havaintoseurannan pohjalta valtakunnalliset suurpetokanta-arviot.
Poliisi voi yhdessä suurriistavirka-avun eli SRVA:n kanssa reagoida äkillisiin, uhkaaviin tilanteisiin. Loukkaantuneen suurpedon jäljestämisessä ja taajamaan kulkeutuneen suurpedon karkottamisessa ei ole kyse metsästämisestä poliisin valtuuttamana eläinsuojelullisista syistä suoritettavasta vapaaehtoistehtävästä.
Tutustu petoyhdyshenkilöihin 7 minuutin videolla:
Näitkö suurpedon tai merkkejä suurpedosta?
Suurpetohavainto voi olla niin näköhavainto kuin havainto jäljistä, jätöksistä eli ulosteista, raadoista eli haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot saat Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta tai alueen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle osallistut riistantutkimukseen. Lue lisää suurpetohavainnon ilmoittamisesta.
Valmistaudu toimimaan oikein suurpedon varalta
Vahinkoa aiheuttavasta, toistuvasti häiriökäyttäytyvästä tai taajama-alueelle eksyneestä suurpedosta tulee ilmoittaa hälytyskeskukseen (112). Muista, että loukkaantunut tai sairas suurpeto voi käyttäytyä arvaamattomasti ja vaarallisesti. Vapaaehtoisuuteen perustuva riistanhoitoyhdistysten SRVA eli suurriistavirka-apuverkosto antaa poliisille virka-apua suurpetokonfliktien hoitamisessa. Suurpeto pyritään ensisijaisesti karkottamaan pois asutuksen läheisyydestä. Eläin joudutaan lopettamaan vain, mikäli se on pahasti loukkaantunut tai vaaraksi ihmisille. Lue miten toimia erilaisissa tilanteissa suurpedon kanssa.
Suurpetohavainto voi olla niin näköhavainto kuin havainto jäljistä, jätöksistä eli ulosteista, raadoista eli haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle osallistut riistantutkimukseen. Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniä tuhansia.
Aiheeseen liittyvää
Suomessa asuu neljä suurta maapetoa
Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin. Ne on määritelty kokonsa ja elintapojensa perusteella suurpedoiksi.
Suurpetojen suojelu
Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat.
Suomessa elää noin 300 sutta
Luonnonvarakeskus
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...