Suden kohtaaminen

Sairas susi saattaa hyökätä kimppuun

Suomessa susi on kuolettavasti hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvun loppupuolella, vuosina 1881‒1882, jolloin Turun seudulla mitä todennäköisimmin yksi susi tappoi 21 ihmistä. Syytä tähän ei varmuudella tiedetä, mutta on esitetty arvailuja, että kyseinen susi olisi ollut sairas, nälkiintynyt tai jopa koirasusi. Myös aikaisemmin 1800-luvulla tiedetään suden hyökänneen ihmisen kimppuun Suomessa. 

Suden on havaittu hyökkäävän ihmisen kimppuun kolmesta syystä:

1. Susi on sairas. Sairas susi voi käyttäytyä vihamielisesti tai kesysti. Useimmiten ihmistä purevat sudet sairastavat rabiesta eli raivotautia. Tällöin sairastunut susi voi purra useita ihmisiä, jotka saattavat saada sudesta hengenvaarallisen vesikauhutartunnan. Terve susi välttelee ihmistä.
2. Ihmisiä saalistavat sudet. Esimerkiksi Intiassa on raportoitu tapauksia, joissa nälkiintyneet sudet ovat alkaneet saalistaa nuoria lapsia luonnollisen ravinnon loputtua.
3. Itseään tai poikasiaan puolustava susi voi poikkeustilanteissa hyökätä ihmisen kimppuun.

Älä juokse pakoon äläkä anna periksi

Jos kohtaat suden, toimi seuraavasti:

• Pyri poistumaan uhkaavasta tilanteesta tai liian tungettelevien susien seurasta. Muista, että susi, vaikka se vaikuttaisikin kesyltä ja vaarattomalta, on aina kookas villieläin ja suurpeto. Vältä pakoon juoksemista, vaikka se olisikin ensimmäinen reaktiosi. Jos sinulla ei ole muuta poistumismahdollisuutta, kiipeä jonkun korkean esineen päälle, kuten kiven tai asutuksen läheisyydessä rakennuksen päälle tai kapua puuhun.
• Mikäli susi jatkaa uhkaava käytöstä, etkä heti pääse poistumaan tilanteesta, vältä suoraa kontaktia suteen ja pyri käyttäytymään mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti. Pyri siihen, että pääset poistumaan tilanteesta tavalla tai toisella, tai että susi jättää sinut rauhaan.
• Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, sinun on joko pelästytettävä susi tai saatava se luopumaan hyökkäyksestä taistelemalla. Kun susi kokee kiivasta vastarintaa, se luopuu hyökkäyksestä. Poikkeuksena ovat tietenkin raivotautia sairastavat sudet.

Mikäli kohtaat uhkaavasti tai vaarallisesti käyttäytyvän suden, ilmoita siitä välittömästi hätäkeskukseen. Mikäli suden käytös ei ole uhkaavaa, ilmoita susihavainnosta alueesi riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle (www.riista.fi).

Milloin pihasudesta kuuluu ilmoittaa poliisille?

Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 määrittelee tilanteet ja suden käyttäytymisen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, neljään eri kategoriaan. Määritelmää on tarkennettu, jotta ihmiset osaisivat olla yhteydessä oikeaan viranomaiseen.

Kategoriat 1 ja 2, ole yhteydessä alueesi petoyhdyshenkilöön!

1. Huolta aiheuttava susi. Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi. Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa on sovittu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa toimenpiteistä kohtien 1–2 tapauksissa. Alueesi suurpetoyhdyshenkilöt löytyvät Riista.fi-sivuston yhteystietohausta ja Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löydät sivustolta riista.fi/yhteystiedot.

Kategoriat 3 ja 4, ole yhteydessä poliisiin!

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi. Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi. Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.

Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavista susista tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112.

Omaehtoinen karkottaminen ja pakkotila

Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä. Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen. Suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua.

Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain 4 luvun 5 §:ssä. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.

Tarkempaa tietoa poliisin toimintalinjauksista suurpetoasioissa sekä mm. omaehtoisesta karkottamisesta sekä pakkotilasäännösten soveltamisesta löytyy Poliisihallituksen ohjeesta ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” (poliisi.fi, PDF 784,06 KB, avautuu uudessa välilehdessä)

Lähde: Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 (mmm.fi, PDF 494 kt, avautuu uudessa välilehdessä).