Suurpedot ja me

Suurpedot ovat aina olleet ihmisen kiinnostuksen, huolen ja huomion kohteena siksi, että ne ovat suuria ja näkyviä. Ne ovat karvaisuudessaan, nisäkkyydessään, sosiaalisuudessaan ja tasalämpöisyydessään ihmisen kaltaisia. Ne kilpailevat ihmisen kanssa samasta ravinnosta, ja ne voivat olla ihmiselle uhka. Näiden syiden vuoksi me vihaamme nimenomaan suurpetoja, me rakastamme niitä ja annamme niille myyttisiä ominaisuuksia. Me kerromme niistä satuja, käytämme niitä vertauskuvina ja annamme asioille, tavaroille ja jopa jääkiekkojoukkueille nimen niiden mukaan.

Ahma seisoo jäkälikössä ja katsoo kohti kuvaajaa. Ahma. Kuva: Kimmo Pöri

Suurimmalle osalle ihmisistä suurpedot ovat aika tuntemattomia

Moni suomalainen on saanut tietonsa suurpedoista tiedotusvälineistä, joiden antama kuva on usein vääristyneen sensaatiohakuinen. Esimerkiksi yllättävä kohtaaminen karhun kanssa metsäpolulla saatetaan otsikoida iltapäivälehdissä täpäränä pelastumisena, vaikka molemmat, sekä ihminen että karhu, lähtivät kiireesti karkuun vastakkaisiin suuntiin. Ihmisten pihapiiriin eksyneistä pedoista puhutaan häirikkökarhuina ja häirikkösusina, mutta eiväthän pedot tiedä olevansa häiriköitä. Kyseiset yksilöt ovat hyvinkin viisaita eläinlajinsa edustajia, jotka tulevat hakemaan ruokaa sieltä, mistä se on helpoimmin saatavissa.


Suurpedon kohtaaminen

Suurpeto kannattaa aina pyrkiä kohtaamaan rauhallisesti. Yleensä on myös viisainta vetäytyä paikalta samaan suuntaan, josta on saapunutkin. Pedolle ei kannatta huutaa tai kääntää selkäänsä. Lue ohjeita suuurpedon kohtaamiseen.


Yhteiskunta ja suurpedot

Suurpedot herättävät ihmisissä voimakkaita reaktioita. Niitä pelätään ja vihataan samoin kuin suurpetoja halutaan suojella ja niitä pidetään erämaiden symbolina. Suurimmalle osalle ihmisistä suurpedot ovat todellisuudessa aika tuntemattomia. Lue yhteiskunnan suhteesta suurpetoihin.


Suurpetovahingot

Suurpedot aiheuttavat erityyppisiä vahinkoja porotaloudelle, kotieläimille, mehiläistarhaukselle ja maataloudelle. Myös koiria menetetään pedoille, lähinnä susille, niin metsästyksen yhteydessä kuin kotipihoiltakin. Lue suurpetojen aiheuttamista vahingoista.


Suurpetohavainnot

Suomen suurpetojen määrää ja reviirejä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Alueesi riistanhoitoyhdistyksen vapaaehtoisen petoyhdyshenkilön voit pyytää tarkistamaan tekemäsi näkö-, jälki-, jätös- tai raatohavainnon. Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin. Lue, miten toimia tehdessäsi suurpetohavainnon.


Suurpetoasiat Suomessa

Suurpetokantojen hoitoon ja suojeluun osallistuvat monet viranomaiset, järjestöt ja pedoista kiinnostuneet ihmiset. Lue eri viranomaisten tehtävistä.

Suurpedon kohtaaminen

Suurpeto kannattaa aina pyrkiä kohtaamaan rauhallisesti. Pedolle ei tule huutaa tai kääntää selkäänsä.

Osallistu riistantutkimukseen!

Ilmoita suurpetohavainto

Suurpetohavainto voi olla niin näköhavainto kuin havainto jäljistä, jätöksistä eli ulosteista, raadoista eli haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle osallistut riistantutkimukseen. Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniä tuhansia.