Suurpetokantojen hoitoon ja suojeluun osallistuvat monet viranomaiset, järjestöt ja pedoista kiinnostuneet ihmiset. Myös oikein suunniteltu metsästys on petokantojen hoitoa ja suojelua.
Suurpedot ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana toistuvien ja monimutkaisten kiistojen kohteina. Etenkin suteen, mutta viime vuosina myös ilvekseen ja karhuun, liittyvien eri intressien, arvojen, asenteiden ja tietojen välillä on ollut aika ajoin voimakkaitakin ristiriitoja. Taustalla ovat muuttuvat käsitykset suurpedoista uhanalaisina eläiminä.
Ahma. Kuva: Kimmo Pöri
Suurpetoihin liittyvät merkitykset ja suurpetojen yhteiskunnallinen asema ovat määrittymässä uudelleen. Toisaalta suurpetojen kantojen kasvaessa Länsi-Suomessa ja kannan levittäytyessä tiheään asutulle maaseudulle myös suurpetovahingot ovat lisääntyneet. Perinteiset vastinparit ihminen-eläin, maaseutu-kaupunki tai järki-tunne luovat jännitteitä suurpedoista käytävään keskusteluun. Suurpetoihin liittyvissä yhteiskunnallisissa ongelmissa ei kiistellä vain eläinmääristä, petojen käyttäytymisestä, sijainnista tai ekologiasta, vaan niihin liittyy monia sosiaalisia, poliittis-taloudellisia, kulttuurisia ja eettisiä kytköksiä. Näiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen jännitteiden selvittämiseen tarvitaan myös yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Suurpetoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen tutkimustoiminta onkin lisääntynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kuten Luonnonvarakeskuksessa, tehdään monenlaisia suurpetoihin liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä eri tieteenalojen näkökulmista, erilaisin tutkimusottein ja -menetelmin. Tutkimuksilla voidaan vastata muun muassa siihen, kuinka käsitykset suurpedoista muuttuvat kulttuurisesti ja yhteiskunnallisessa kontekstissa, miten ristiriitoja voidaan hallita ja millä tavoin hallinnon ja tutkimustoiminnan tulisi reagoida näihin haasteisiin.
Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat.
Suurpedot ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä. Niitä voidaan metsästää rajoitetusti poikkeusluvilla.
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...
Suhtautuminen petoihin on vaihdellut kautta aikojen lajista riippuen. Viisas karhu on saanut osakseen myös kunnioitusta kun taas julman suden läsnäolosta on harvoin ollut kenelläkään hyvää sanottavaa. Vaikka maailma on muuttunut, näkyvät entisaikojen tapahtumat petoasenteissa.
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...