Ekologinen tutkimus
Suomen suurpetotutkimus on keskittynyt Luonnonvarakeskukseen (Luke). Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkimus tuottaa tietoa osana kansallista ja kansainvälistä tutkijaverkostoa ja palvelee tuottamallaan tiedolla sekä kannanhoidosta vastaavaa hallintoa että kansalaisia. Ekologisen tutkimuksen tärkeimpiä tavoitteita on lisätä kanta-arvioiden luotettavuutta suurpetojen liikkuvuus- ja elinpiiritiedon avulla, kerätä tietoa suurpetojen elintavoista sekä selvittää kantojen perimää.
Eläinten seurantaa ja geneettistä tutkimusta
Istuva karhu. Kuva: Sabrina Logeais.
Suurpetojen seuranta tuottaa tietoa suurpedoista. Seurantaa voidaan tehdä monella eri tavalla seurantakohteen ominaisuuksien ja tutkimuksen tarpeiden mukaan. Seurantamenetelmiä kehitetään jatkuvasti yhä luotettavamman tiedon saamiseksi. Toisaalta seurannan laajentaminen, esimerkiksi suurpetojen nykyistä suuremman määrän pannoittaminen, lisää kustannuksia.
Seurantalähettimet
Suurpetojen liikkumisen seurannassa hyödynnetään satelliittipaikannusjärjestelmää (GPS, the Global Positioning System). Pantaan sijoitettu GPS paikantaa itsensä automaattisesti tietyin väliajoin ja paikannustieto tallentuu pantaan.
Tallentuneet tiedot saadaan tutkijan käyttöön joko eläimen kaulasta irronneesta pannasta tai ohjelmoimalla panta lähettämään paikannustiedot radiosignaalin avulla esim. kolmen kuukauden välein. Nykyisin käytössä oleva GPS-GSM-seuranta (esim. GPS-Direct System) eroaa edellisestä siinä, että paikannustieto on tutkijan käytettävissä nopeammin. Tieto välittyy tutkijalle GSM-puhelinverkon kautta.
Kolmiolaskenta
Riistakolmiolaskenta on metsäriistan seurantaohjelma, joka kattaa yli 30 riistalajia. Riistakolmio on kolmionmuotoinen laskentalinja. Yhden kolmion linjapituus on 12 km. Riistakolmioita on perustettu lähes 1800 koko maahan. Vuositasolla laskenta tehdään noin 800 kolmiolla kesällä ja talvella. Metsästäjät laskevat riistan kolmioilla kahdesti vuodessa.
Elokuussa riistakolmioilla lasketaan kanalinnut, ja kirjataan myös kaikki karhua koskevat havainnot. Kahdenkymmenen vuoden aikana karhu on nähty vain kahdesti laskennassa, mutta jälkihavaintoja ja syömäjälkiä tavataan melko runsaasti. Tammi-maaliskuussa samoilla kolmioilla lasketaan nisäkkäiden jälkiä. Jälkilaskennassa havaitaan suden, ahman ja ilveksen jälkiä. Eniten tavataan ilveksen jälkiä. Suurpetokanta-arvioista vain ahman kanta-arvio pohjautuu riistakolmiolaskentojen tuloksiin.
Geneettinen tutkimus
Luonnonvarakeskus osallistuu kansainvälisiin hankkeisiin suurpetokantojen perimän kartoittamiseksi yhteistyössä lukuisien pohjoismaisten ja keskieurooppalaisten yliopistojen kanssa. Tulosten perusteella suurpetokannoistamme löytyy suurille yhtenäisille populaatioille ominainen perinnöllinen vaihtelu. Tämä on luonnollinen seuraus petokantojemme kuulumisesta laajaan, pääosin Venäjän alueelle sijoittuvaan esiintymisvyöhykkeeseen. Vain pohjoisimman Tunturi-Lapin ahmat muodostavat poikkeuksen tästä säännöstä, ne kuuluvat ensisijaisesti esiintymään, joka on yhteinen Ruotsin ja Norjan pohjoisosien kanssa. Susien DNA-tutkimus
Suurpetotutkimus Suomessa
Suomessa suurpetojen kannanseurannasta ja tutkimuksesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke).
Suurpetokantojen hoitosuunnitelmat
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Erilaiset näkemykset pyritään sovittamaan yhteen suurpedoille laadituilla valtakunnallisilla hoitosuunnitelmilla.
Lainsäädäntö ja määräykset
Suomen suurpetojen suojelussa ja metsästyksessä sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja hoitosuunnitelmien linjauksia.
