Suurpetojen uhanalaisuus

Suomen lajien uhanalaisuusarviointi 2019 on tehty Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiohjeiden mukaisesti. Suurpedoista uhanalaisia lajeja olivat susi ja ahma. Karhu on silmälläpidettävä. Uhanalaisuusluokat kuvaavat sukupuuttoriskiä eli lajin häviämisen todennäköisyyttä tietyllä aikavälillä.

Häviävätkö suurpedot?

Ahma seisoo jäkälikössä ja katsoo kohti kuvaajaa. Ahma. Kuva: Kimmo Pöri

Suomen maasuurpedoista susi ja ahma ovat erittäin uhanalaisia, koska niiden populaatiot ovat hyvin pieniä tai rajoittuneita. Niiden uhanalaisuuden pääasiallinen syy on pyynti. Ahmaa uhkaa pyynnin lisäksi ilmastonmuutos.

Karhu on silmälläpidettävä laji.

Vuoden 2019 arvioinnissa suden, karhun ja ahman uhanalaisuusluokitus säilyi ennallaan. Ilves ei ole enää punaisella listalla. Edellinen arviointi ilmestyi vuonna 2015.

Lue lajien uhanalaisuudesta kertova Punainen kirja 2019 (helda.helsinki.fi). Tutustu Punaisen kirjan verkkopalveluun (punainenkirja.laji.fi)

Uhanalaisuusarvioinnin punaisen listan luokat:

  • Hävinneet (RE)
  • Äärimmäisen uhanalaiset (CR)
  • Erittäin uhanalaiset (EN)
  • Vaarantuneet (VU)
  • Silmälläpidettävät (NT)
  • Puutteellisesti tunnetut (DD)

Uhanalaisuuden kriteerit:

A. Populaation pieneneminen

B. Maantieteellinen alue tarkasteltuna joko levinneisyysalueen tai esiintymisalueen tai molempien mukaan

C. Pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio, pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut

D. Hyvin pieni tai rajoittunut populaatio

E. Häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi

Ahma

Ahma on erittäin uhanalainen laji (EN). Syynä on pieni populaatiokoko. Vuosina 1978–2006 ahmapopulaation vuotuinen kasvu oli vain 4,7 %.

Susi

Susi on erittäin uhanalainen laji (EN), koska sen arvioitu populaatiokoko on alle 250 lisääntymiskykyistä yksilöä. Suomen susikannan on aina ajateltu olevan Venäjän suuren susikannan länsireunaa. 

Karhu ja ilves

Karhu on silmälläpidettävä laji (NT). Karhu on arvioitu silmällä pidettäväksi pienen populaatiokoon perusteella (kanta alle 1000 lisääntymiskykyistä yksilöä), ja arviointikriteerien perusteella saatua uhanalaisuusluokkaa on laskettu yhdellä luokalla Suomen ulkopuolelta saatavan täydennyksen vuoksi.

Ilves on Suomen suurpedoista runsaslukuisin. Ilveksen ja karhun kannat ovat vahvistuneet viime vuosina.

Suojelutason arviointi

Suojelutason kokonaisarviointi tehdään luontodirektiivin toimeenpanoraportin mukaisesti luonnonmaantieteellisten alueiden perusteella.

Suojelu ja metsästys ›

Havainnot kannanarvioinnin perustana

Luonnonvarakeskuksen arviot suurpetokannoista perustuvat ensisijaisesti vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden keräämiin suurpetohavaintoihin, joita ovat näköhavainnot ja suurpetojen maastoon jättämät jäljet ja jätökset.

Suojelu ja metsästys ›