Karhun metsästys
Karhunmetsästys on Suomessa kokenut tavallaan uuden tulemisen. Karhukannan vahvistumisen myötä on metsästäjien yhä laajemmalla alueella mahdollista osallistua karhunmetsästykseen. Karhunmetsästystaidot ovat säilyneet hyvin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muualla maassa metsästysperinteisiin on tullut katkos, jota paikataan metsästäjiä kouluttamalla.
Kaadettu karhu. Kuva: Ari Väisänen
Karhukoira on metsästäjän tärkeä apulainen
Karhunmetsästyksessä on aina käytetty apuna koiria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana karhua haukkuvien koirien jalostukseen on jälleen kiinnitetty enemmän huomiota ja pyritty löytämään eri roduista karhua haukkuvia sukulinjoja. Tuloksekas karhunmetsästys perustuu karhujen seurantaan jo ennen metsästyskauden alkua.
Tilanne pyritään rakentamaan siten, että koira voidaan päästää tuoreelle karhun jäljelle. Passimiehet sijoitetaan ennakoiduille karhun kulkureiteille. Jos karhu asettuu koiran haukkuun, voi koiranohjaaja yrittää päästä hiipimällä ampumatilanteeseen. Useimmiten kuitenkin karhu ei jää kuuntelemaan koiraa haukkuun, vaan lähtee siirtymään. Tällöin voi passimiehelle tulla tilaisuus karhun kaatoon.
Toinen suosittu metsästystapa on vahtiminen kulkureiteiltä. Elokuun lopulta alkaen karhut ruokailevat aktiivisesti kartuttaakseen rasvakerrosta talven varalle. Ruokailupaikalta karhut siirtyvät aamuisin päivälepopaikoille ja taas illalla ruokailupaikalle. Näin syntyy selviä maastossa havaittavia kulku-uria.
Metsästäjä asettuu hyvissä ajoin ennen hämärää passiin tällaisen kulku-uran varteen tuulen alapuolelle. Passi voi olla maassa tai tornissa. Tornin etuina ovat esteettömämpi näkyvyys ympäristöön ja se, että hajut kulkeutuvat paremmin karhun herkän nenän ulottumattomiin.
Karhunmetsästys on tarkasti säädeltyä
Karhunmetsästykseen osallistuvan metsästäjän on suoritettava ampumakoe. Karhukokeessa ammutaan 90 sekunnin aikana neljä laukausta paikallaan olevaan karhukuvioon. Kaikkien laukausten on osuttava halkaisijaltaan 17 senttimetriseen osuma-alueeseen.
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, joiden metsästystä säädellään Euroopan unionin luontodirektiivillä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä määrittää Suomen riistakeskuksen toimivallan rajat kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisessä.
Karhun metsästys alkaa vuosittain 20. elokuuta. Poronhoitoalueella karhun pyynti tapahtuu itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin ja muualla Suomessa hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Karhunkaadosta on ilmoitettava poronhoitoalueella välittömästi Suomen riistakeskukselle. Muun Suomen alueella ilmoitus tehdään Suomen riistakeskukselle ja poliisille viimeistään ensimmäisenä arkipäivänä kaadon jälkeen.
Karhua ei saa ajaa pesästä eikä ampua pesältä. Myöskään ravintoon liittyvää houkutinta ei saa metsästyksessä käyttää. Niinpä haaskaa tai viljapeltoa, jolta sato on korjaamatta, ei saa käyttää hyväksi. Naaras ja sen alle vuoden ikäiset pennut ovat aina rauhoitettuja.
Karhun liha tulee tarkastuttaa ennen ravinnoksi nauttimista trikinoosin varalta. Mikäli karhusta saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta. Lupaa varten tulee olla myös Suomen riistakeskuksen antama todistus eläimen luvallisesta saannosta.
Karhun metsästyksessä poronhoitoalueen ulkopuolella on oltava poikkeusluvan saajan nimeämä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Metsästyksen johtajan tulee muun muassa suunnitella käytännön metsästystapahtumat, antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä sekä huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.
Lue lisää karhun metsästyksen säädöksistä (www.riista.fi)
Seuraa karhun kannanhoidollisen metsästyksen tilannetta (www.riista.fi)
Metsästyslaki ja asetukset
Karhu, susi, ilves ja ahma ovat riistaeläimiä. Riistaeläimistä säädetään metsästyslaissa. Yksityiskohtaiset säännökset löytyvät metsästysasetuksesta, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta ja lajikohtaisista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista.
Suomen karhukannan hoitosuunnitelma
Suomen karhukannan hoitosuunnitelmalla halutaan varmistaa, että karhu säilyy pysyvänä osana Suomen luontoa. Tavoitteena on, että kanta säilyy elinvoimaisena mutta ihmisarkana, karhujen aiheuttamat haitat minimoidaan ja kansalaisten tietämys karhusta lisääntyy.
Karhujahtiin valtion maille
Poronhoitoalueella karhunmetsästysluvan voi ostaa mm. kännykällä. Muualla tarvitaan erillinen lupa, ja metsästäjän on ilmottauduttava karhunmetsästyksen yhteislupaan.
