Suurpetokantojen hoitoon ja suojeluun osallistuvat monet viranomaiset, järjestöt ja pedoista kiinnostuneet ihmiset. Myös oikein suunniteltu metsästys on petokantojen hoitoa ja suojelua.
Ilves on levittäytynyt koko Suomeen ja sen metsästykseen on nykyisin monella metsästäjällä mahdollisuus osallistua. Ilveksen metsästysaika alkaa joulukuun alussa lähes koko Suomessa, vain poronhoitoalueella metsästys alkaa jo lokakuun alussa. Metsästys onnistuu vain lumen ollessa maassa.
Ilves talviturkissa. Kuva: Lassi Rautiainen
Ilvesjahtia silmällä pitäen ilvesten liikkeitä on hyvä seurata ensilumista lähtien. Näin saadaan selville alueen ilvesten määrä ja kannan rakenne. Jälkien katselussa on oltava tarkkana, sillä ilves käyttää pehmeän lumen aikana hyväkseen kovia kulku-uria.
Metsästyksessä käytetään joko ajomiestä tai koiraa. Ajavista koirista kettua ajavat lähtevät yleensä halukkaasti myös ilveksen perään. Pystykorvaiset suurriistakoirat soveltuvat myös hyvin ilveksen metsästykseen. Haulikko noin 4 millimetrin patruunoilla ladattuna soveltuu hyvin aseeksi ilvesjahtiin. Lumipuku auttaa passimiestä sulautumaan talviseen luontoon.
Ilveksellä on erinomainen kuuloaisti. Tämä on syytä ottaa huomioon metsästyksessä. Passimiehen on oltava passipaikallaan mahdollisimman hiljaa. Aseen latausäänet, lumen narina kenkien alla tai jahtipuhelimen ääni kuuluu kauas ilveksen korviin.
Ilves paikannetaan jälkien perusteella ja passit asetetaan oletetulle ilveksen kulkureitille. Nopea koira voi ahdistaa joskus ilveksen puuhun. Liikkeelle ajettu ilves käyttää mielellään toisten eläinten jälkiä ‒ saattaapa ilves joskus kiertää ajomiehenkin taakse ja käyttää tämän suksilatua. Passimieheltä vaaditaan tarkkaa harkintaa passiin tulevan ilveksen ampumatilanteessa.
Ilveksen pyyntiin voidaan myöntää kannanhoidollinen poikkeuslupa, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella. Poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Ilvesnaaras, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on aina rauhoitettu. Kaadetusta ilveksestä tulee ilmoittaa Suomen riistakeskukselle välittömästi seuraavana arkipäivänä. Mikäli ilveksestä saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta sekä Suomen riistakeskuksen antama todistus luvallisesta saannosta.
Ilveksen pyyntiin voidaan myöntää poikkeuslupa, jos se on aiheuttanut vahinkoja. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu ilves kuuluu valtiolle ja on toimitettava tutkimuslaitokselle.
Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2006. Hoitosuunnitelmassa kuvataan linjaukset, joita toteuttamalla maa- ja metsätalousministeriö jatkaa suunnitelmallista ilveskannan hoitoa ja kannan vakiinnuttamista pysyväksi osaksi Suomen luontoa. Ilveskannan hoidon ja suojelun perustavoit...
Karhu, susi, ilves ja ahma ovat riistaeläimiä. Riistaeläimistä säädetään metsästyslaissa. Yksityiskohtaiset säännökset löytyvät metsästysasetuksesta, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta ja lajikohtaisista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista.
Luonnonvarakeskuksen arviot suurpetokannoista perustuvat ensisijaisesti vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden keräämiin suurpetohavaintoihin, joita ovat näköhavainnot ja suurpetojen maastoon jättämät jäljet ja jätökset.
Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Entisaikojen puheet ilveksestä keskittyvät useimmiten arvokkaaseen turkkiin. Tutustu ilveksen tuntomerkkeihin, elintapoihin ja esiintymiseen.
Ilveksen nähdessään kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja poistua paikalta selkä menosuuntaan. Ilveksen ei tiedetä Suomessa koskaan raadelleen ihmistä vakavasti.
