Metsästyslaki ja asetukset

Karhu, susi, ilves ja ahma ovat riistaeläimiä. Riistaeläimistä säädetään metsästyslaissa. Yksityiskohtaiset säännökset löytyvät metsästysasetuksesta, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta ja lajikohtaisista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista.

Metsästyslaki ja -asetus

Riistaeläinlaji voidaan rauhoittaa määräajaksi tai toistaiseksi lajin kannan säilymisen tai lisääntymisen turvaamiseksi. Susi, karhu, ahma ja ilves ovat aina rauhoitettuja. Metsästyslain 41 a §:n (18.2.2011/159) mukaan Suomen riistakeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan niiden pyydystämiseen ja tappamiseen, kunhan lajien suotuisan suojelun taso turvataan. Poikkeuslupaharkinta pohjautuu muun muassa tieteelliseen selvitykseen suurpetojen kannoista. 

Törkeä metsästysrikos

Mikäli suurpeto tapetaan tai sitä vahingoitetaan metsästyslain vastaisesti, on kysymyksessä tavallisesti törkeä metsästysrikos (Rikoslaki 48 a luku 1 a §, finlex.fi). Rikoksen on tässä tapauksessa oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä, kuten laissa sanotaan. Myös saukon ja metsäpeuran tappaminen tai vahingoittaminen voi olla törkeä metsästysrikos. Rangaistus on enimmillään neljä vuotta vankeutta.

Lue lisää:
Metsästyslaki (finlex.fi)
Metsästysasetus (finlex.fi)
Rikoslaki (finlex.fi)

EU ja suurpetojen suojelu

Suurpetojen asemaa sääntelee Euroopan unionin luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. EU:n jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön.

Suojelu ja metsästys ›