Suurpetokantojen hoitoon ja suojeluun osallistuvat monet viranomaiset, järjestöt ja pedoista kiinnostuneet ihmiset. Myös oikein suunniteltu metsästys on petokantojen hoitoa ja suojelua.
Suomen suurpetojen suojelussa ja metsästyksessä sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja hoitosuunnitelmien linjauksia.
Ahma. Kuva: Kimmo Pöri
Karhu, susi, ilves ja ahma ovat riistaeläimiä. Riistaeläimistä säädetään metsästyslaissa. Yksityiskohtaiset säännökset löytyvät metsästysasetuksesta, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta ja lajikohtaisista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista. Lue suurpetoja koskevasta metsästyslaista.
Luonnonsuojelulain tavoitteena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojeluasetuksen mukaisesti ympäristöministeriö järjestää luonnonvaraisten eliölajien seurannan ja ohjaa niiden suojelutason arviointia. Lue lisää suurpetoja koskevasta luonnonsuojelulaista.
Euroopan unionin jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön. Euroopan yhteisön direktiivit tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön, jolloin ne velvoittavat myös kaikkia yksityisiä tahoja. Suurpetojen asemaa sääntelee luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. Lue lisää suurpetojen suojelua koskevasta EU-lainsäädönnöstä.
Mitkä velvoitteet koskevat Suomea? Tutustu suurpetojen suojelua koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Suurpetojen asemaa sääntelee Euroopan unionin luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. EU:n jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön.
Karhu, susi, ilves ja ahma ovat riistaeläimiä, joista säädetään metsästyslaissa. Yksityiskohtaiset säännökset löytyvät metsästysasetuksesta, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta ja lajikohtaisista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista.
Luonnonsuojelulain tavoitteena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojeluasetuksen mukaisesti ympäristöministeriö järjestää luonnonvaraisten eliölajien seurannan ja ohjaa niiden suojelutason arviointia.
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Erilaiset näkemykset pyritään sovittamaan yhteen suurpedoille laadituilla valtakunnallisilla hoitosuunnitelmilla.
Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat.