Pedoista kerrottua
Ihmisen ja karhun suhde on aikojen saatossa ollut varsin monitahoinen. Karhua on vihattu ja pelätty, toisaalta kunnioitettu ja rakastettu. Suteen suhtautuminen näyttää aina olleen kielteistä, ja ilveksestä on ollut varsin vähän sanottavaa sen kummemmin hyvässä kuin pahassakaan. Ahmaa on pidetty pirulaisena poronhoitoalueella, mutta muualla se ei varsinkaan kannan pienennyttyä ole juuri tunteita herättänyt. Nämä asenteet näkyvät myös 1800-luvulta peräisin olevissa suurpetokirjoituksissa.
Kohtaaminen. Piirros: Luontokeskus Petolan kävijä.
Kahdensadan nimen kontio
Ihmisen ja karhun suhde on aikojen saatossa ollut varsin monitahoinen, ja sen juuret ulottuvat huomattavan kauas. Karhuperinteen arvellaan syntyneen Keski-Euroopan muinaiskulttuurien keskuudessa yli 30 000 vuotta sitten. Lue lisää karhun perinnetarinoista.
Kauniisti kirjailtu ilves
Ollakseen suurpeto ilveksestä on lopulta entisinä aikoina puhuttu pahaa varsin vähän. Joitain uskomuksia vanhoista teoksista voi löytää. Lue lisää ilveksen perinnetarinoista.
Suden saisi hukka periä
Keskiajan Ruotsi-Suomessa riista oli pääsääntöisesti kruunun omaisuutta, mutta Maunu Eerikinpojan vuonna 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamat maanlait toteavat kaikkien kansalaisten saavan rangaistuksetta tappaa suden, karhun ja ketun missä tahansa tavattaessa. Lue lisää suden perinnetarinoista.
Ahma pahantekijä piru
Ahma, tämä maailman suurin maanäätäeläin, on meillä tunnettu monena; ahmu, kamppi, osma, osmo ja kätkä. Ahman vanha germaaninen nimi vielefrass ja latinankielinen lajinimi Gulo gulo viittaavat ahman suursyömärin taitoihin. Lue lisää ahman perinnetarinoista.
Suurpetokirjoituksia menneiltä vuosisadoilta
Suurpedoista on kirjoitettu sanomalehdissä jo kauan ennen nykyistä petokeskustelua. Oheiset kirjoitukset menneiltä ajoilta on aikanaan julkaistu sanomalehdissä ja suuri osa perustuu tositapahtumiin. Artikkelit kuvastavat, mitä tuolloin tiedettiin suurpedoista ja millaisia uskomuksia niihin liittyi. Tutustu suurpetoja koskeviin lehtiartikkeleihin.
Suomessa asuu neljä suurta maapetoa
Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin. Ne on määritelty kokonsa ja elintapojensa perusteella suurpedoiksi.
Suhtautuminen suurpetoihin
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...
Satuja ja runoja suurpedoista
Saduissa karhu on useimmiten arvostettu metsänkuningas - viisas, vahva ja kunnioitettu. Se voi olla myös helposti höynäytettävissä oleva tyhmyri tai äkkipikainen voimamies. Susi puolestaan on useimmin julma peto, pienen Punahilkan syöjä. Ilves ja ahma eivät juurikaan ole satuihin päässeet muuten kui...