Käsityöt ja taide
Suurpetojen ja ihmisen suhdetta kuvataan useissa kirjoissa ja elokuvissa. Suden ja ihmisen yhteisestä reviirikiistasta kertoi Daniel Alfredsonin saamelaisdraama Susi (2008). Aiemmin muun muassa suosikkielokuva Poika ja ilves (1998) oli piirtänyt fiktion ihmisen ja ilveksen suhteesta. Hyvin tunnettu on myös mm. amerikkalainen Kevin Costnerin elokuva Tanssii susien kanssa (1990).
Sen jälkeen, kun luontokuvaajat olivat 1970-luvulta lähtien päässeet kuvaamaan suurpetoja tarkkailukojuista käsin, on ilmestynyt useita kuvakirjoja Suomen suurpedoista. Suurpetokuvauksen avulla on saatu informatiiviset kuvat myös moniin tietokirjoihin ja kertomakirjallisuuteenkin.
Suurpedot ovat olleet innoittajina myös monenlaisissa käsitöissä. Joku kutoo susisukkia, toinen veistää karhuja moottorisahalla, kolmannen akvarellitöissä hiipii ilves, neljäs tekee ahmoja huovuttamalla. Lista on loputon ja aina herää uusia ideoita.
Moottorisahalla veistetyt karhut. Kuva: Luontokeskus Petola.
Erilaisia petoaiheisia käsitöitä löydät muun muassa Kuhmon luontokeskus Petolasta, Metsähallituksen suurpetoteemaisesta luontokeskuksesta. Petolan tuotevalikoimassa karhut, sudet, ilvekset ja ahmat esiintyvät koruissa, painotöissä, pehmoleluissa, paidoissa ja asusteissa ja monissa muissa käsitöissä.
Alla olevassa videossa Arvo Hietala näyttää, miten moottorisahallakin voi tehdä patsaan. "Sehän on ihan karhun näkönen!"
Luontokuvaus
Luonnossa suurpetoja pääsee näkemään hyvin harvoin, sillä ne ovat arkoja eläimiä ja tarkkojen aistiensa ansiosta ne ehtivät väistää ihmistä. Petojen kuvaaminen ei onnistu luonnossa ilman piilokojua ja ruokintaa.
Kuhmon luontokeskus Petola
Kuhmon luontokeskus Petola on Suomen suurpetojen koti ja ikkuna kainuulaiseen luontoon. Petolasta saat tietoa karhusta, sudesta, ilveksestä ja ahmasta sekä ainutkertaiset matkamuistot ja parhaat retkivinkit Kainuun luontoon. Lisätietoja www.luontoon.fi/petola