Tervetuloa virtuaali-Petolaan! Petola on paitsi Suurpedot.fi-sivuston peli- ja oppinurkkaus myös Metsähallituksen luontokeskus Kuhmossa. Jos haluat tuntea Suomen suurpedot paremmin, Virtuaali-Petolan tarjoamia elämyksiä kannattaa täydentää poikkeamalla oikeaan luontokeskus Petolaan.
Petolassa pääset tutustumaan Suomen suurpetoihin - karhuun, suteen, ilvekseen ja ahmaan. Tutuiksi tulevat niiden koko ja näkö, äänet ja jäljet, liikkuminen ja lisääntyminen sekä elintavat ja -ympäristöt. Tarjolla on myös runsaasti suurpetotutkimuksista saatua tietoa.
Kuhmon luontokeskus Petola. Kuva: Luontokeskus Petola.
Petolassa on mahdollisuudet, tilat ja välineet monipuolisten opetustuokioiden viettoon. Petola yhdistettynä muihin lähiseudun nähtävyyksiin ja retkikohteisiin tarjoaa erinomaisen kohteen usean päivän retkelle. Tutustu lisää Petolaan (luontoon.fi).
Kuhmon luontokeskus Petolan päänäyttely, Pedot liikkeellä, jakautuu useisiin eri osioihin, joissa kuvin, äänin, valoin ja tunnusteltavin esinein esitellään Suomen ja kainuulaisen luonnon suurpetoja. Maakotka luetaan monissa yhteyksissä suurpetoihin, siksi silläkin on oma asemansa näyttelyssä. Lisätietoa suurpedoista löytyy myös Tietoteekki-osiosta, jossa näyttelyseinäkkäiden lisäksi on runsaasti suurpetoihin liittyviä lehtiä ja kirjallisuutta. Lue lisää Petolan ohjelmatarjonnasta (luontoon.fi).
Petolan luontopolku perehdyttää suurpetojen aisteihin ja elintapoihin. Toiminnallisella polulla jokainen voi verrata omaa hyppyvoimaansa ilveksen saalistusloikkaan, etsiä ahman saalispiiloja, kommunikoida susien tavoin ilman sanoja ja verrata omia voimia karhun voimiin. Mukaan on liitetty kansanrunoudesta löytyviä tietoja suurpetojen synnystä. Omia hoksottomiaan voi testata myös muutaman petoihin liittyvän arvoituksen parissa. Lue lisää Petolan aktiviteeteista (luontoon.fi).
Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin. Ne on määritelty kokonsa ja elintapojensa perusteella suurpedoiksi.
Karhulla on suurimmat käyntijäljet maamme luonnonvaraisista eläimistä. Karhun takakäpälän jälki muistuttaa hieman ihmisen jalan jälkeä. Kesällä karhun jälijltä voit löytää rikottuja muurahaispesiä ja kantoja. Talvella karhun talvipesästä saattaa näkyä vain pelkkä hengitysaukko.
Testaa, osaatko kohdata suurpedot oikein. Hanki pelin lopuksi diplomi ja jaa se kavereillesi Facebookissa.
Suurpedot ovat yksi syy metsäpeurakannan pienenemiseen. Lue lisää metsäpeurasta eli suomenpeurasta sivuilta www.suomenpeura.fi.
Kuhmon luontokeskus Petola on Suomen suurpetojen koti ja ikkuna kainuulaiseen luontoon. Petolasta saat tietoa karhusta, sudesta, ilveksestä ja ahmasta sekä ainutkertaiset matkamuistot ja parhaat retkivinkit Kainuun luontoon. Lisätietoja www.luontoon.fi/petola
Suurpedot ovat matkailun kannalta kiinnostavia vetovoimatekijöitä. Usein jo tieto siitä, että alueella on suurpetoja, luo jännitystä ja tunteen siitä, että luonto on aitoa ja alkuperäistä
Luonnossa suurpetoja pääsee näkemään hyvin harvoin, sillä ne ovat arkoja eläimiä ja tarkkojen aistiensa ansiosta ne ehtivät väistää ihmistä. Petojen kuvaaminen ei onnistu luonnossa ilman piilokojua ja ruokintaa.
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat kesk...