Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin.
Susi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Se on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi on villeistä koiraeläimistä suurin. Pohjoisista petoeläimistä susi on kaikkein sosiaalisin eläin, joka elää mieluiten perheyksiköstä muodostuneessa laumassa. Sudet kommunikoivat asennoilla, eleillä, ilmeillä, hajumerkein ja ulvomalla. Toisin kuin tarinoissa kerrotaan, sudet eivät ulvo tavallista enemmän täysikuun aikaan. Ulvonta voi olla merkki saalistamaan lähdöstä, reviirin vartioimisesta tai lauman koolle kutsusta.
Susi. Kuva: Lassi Rautiainen.
Susilauma hangella. Kuva: Paavo Hamunen.
Suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa. Susi on villeistä koiraeläimistä suurin. Ruumiin pituus: 100-140 cm, häntä 35-50 cm Paino yleensä 20-50 kg, mutta yli 70 kg painoisia yksilöitä tavataan Uros on naarasta kookkaampi
Susilauman ulvontaa. Kuva: Sami Säily.
Sudella on tyypilliset koiraeläimen jäljet. Ison koiran ja suden jälkiä on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Koiraeläimille tyypillisesti suden etukäpälän jäljet (10-11 cm) ovat suuremmat kuin takatassun (9-10 cm). Suden jälkiä mitatessa kynsiä ei oteta mittaukseen mukaan.
Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä. Se karttaa ihmistä, eikä sutta pääse helposti näkemään. Sudet elävät kiinteinä pareina, jotka lisääntyvät yleensä vuosittain. Susilauma on tavallisesti perheyhteisö, joka muodostuu parista (nk. alfapari) ja sen jälki...
Susi on lihansyöjä. Saaliseläinten saatavuus vaikuttaa suden ravinnon koostumukseen suuresti. Saalisvalikoimaan sisältyvät myyrät, sopulit, jänikset, linnut, peurat, poro ja hirvi. Susi saalistaa pääosin sorkkaeläimiä, havumetsävyöhykkeellä tavallisesti hirviä, mutta myös haaskat ja jopa pikkunisäkk...
Runsaimmat susikannat ovat itärajan lähellä, mutta viime vuosina susien määrä on lisääntynyt voimakkaasti läntisessä Suomessa. Kierteleviä ja pesiviäkin susia voi esiintyä koko maassa. Susilauman reviirin koko määräytyy ravinto- ja susitiheyden mukaan. Suomessa keskimääräinen vuotuinen reviirin koko...
Suomen susikannan hoitosuunnitelma vuodelta 2005 oli ensimmäinen vahvistettu hoitosuunnitelma. Se on myös ensimmäinen hoitosuunnitelma, joka uudistetaan. Suomen riistakeskus valmistelee yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa uutta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka luo...
Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...
Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle. Muutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa.