Ahman Ravinto ja saalistaminen

Ahma on raadonsyöjä, mutta myös taitava saalistaja

Ahma on havumetsävyöhykkeen raadonsyöjä, mutta se saalistaa myös itse pieniä ja keskikokoisia hirvieläimiä, kuten poroja ja metsäpeuroja. Pikkunisäkkäät, jänikset, ketut, linnut ja sammakot kuten myös marjat kuuluvat sen ravintoon.

Ahman ravinnon koostumus vaihtelee alueellisesti. Itä-Suomessa pesivien ahmanaaraiden pääravintoa ovat hirvet, joita ahmat löytävät haaskoina susien reviireiltä. Poronhoitoalueella pesivien ahmojen tärkeintä ravintoa ovat porot. Suomen Pohjois-Lapin tuntumaan sijoittuvalla tutkimusalueella Ruotsissa lähettimellä varustetut ahmat tappoivat talvella keskimäärin kaksi poroa kuukaudessa. Ruotsin tutkimusalueella ahmat tappoivat kesällä hieman yli kaksi poroa kuukaudessa. Suomessa kirjataan ahman tappamiksi poroja lähes pelkästään talvella. Havumetsäalueen ahmat saalistavat myös metsäjäniksiä. Skandinaviassa on havaittu pikkujyrsijöiden esiintymishuippujen vaikuttavan ahmojen pentutuottoon.

Kuinka ahma saalistaa?

Saalistajana ahma on kömpelö verrattuna muihin suurpetoihin. Otollisissa lumiolosuhteissa ahma saalistaa poroja ja metsäpeuroja, mutta se ei pysty kaatamaan aikuista hirveä. Hirvieläinten saalistaminen edellyttää pehmeää hankea, joka kannattaa ahman, mutta ei saaliseläintä.

Ahmaa pidetään julmana petona, koska se ei aina tapa poroa kerralla, vaan esimerkiksi halvaannuttaa sen puremalla niskarankaan. Kulmahampaiden väli on 25-35mm. Jos ahma ei saa saalista heti tapettua, saalistuspaikalla näkyy usein selviä kamppailun jälkiä.

Talvella ahma saattaa tappaa kerralla useampia poroja tai metsäpeuroja. Tämä on tyypillistä käyttäytymistä näätäeläimille, ne tappavat niin sanotusti varastoon. Ahma palaa haaskalleen kuten karhu. Se repii saaliilta niskajänteet poikki, kynnenjälkiä saaliissa ei yleensä näy. Usein saaliista on irrotettu pää.