Ahman elintavat ja lisääntyminen
Ahma hyödyntää kernaasti haaskoja, minkä takia sitä on kutsuttu myös ’arktiseksi hyeenaksi’. Kuten hyeenakin, myös ahma on taitava saalistaja. Ahman saalisvalikoima on tavattoman laaja. Se alkaa pikkunisäkkäistä ja ulottuu aikuisen poron kokoisiin hirvieläimiin. Ahman tapaan hankkia itselleen ruokaa kuuluu valtava liikkuvuus, ja se saattaa kulkea päivän aikana jopa 20-40 km. Skandinaviassa urosahmojen vuotuisen elinalueen laajuus on noin 700 ja naarasahman noin 200 neliökilometriä. Ahman elämä on eräällä tavoin jatkuvaa tutkimista. Ahmalla ei ole luontaisia vihollisia, mutta sutta ja karhua se kuitenkin väistää.
Ahma. Kuva: Antti Leinonen.
Ahma on luonteeltaan utelias
Ahma tutkii jatkuvasti koloja ja mättäikköjä sekä kiipeää herkästi puuhun, mikäli se vainuaa jotain syötäväksi kelpaavaa. Se on ketterä kiipeilijä ja nousee puuhun myös leikkiessään, säikähtäessään tai päästäkseen tähystämään. Ahma on jatkuvasti liikkeessä ja merkitsee liikkumisalueensa ulosteilla, virtsalla ja perärauhasten eritteillä. Ahmat tietävät missä lajitoverit liikkuvat ja osaavat välttää yhteenottoa, koska samaa sukupuolta olevat ahmat eivät siedä toistensa läsnäoloa reviirillään.
Lisääntyminen
Ahman kiima-aika on kesä-heinäkuussa. Ahmalla on viivästynyt sikiönkehitys. Poikaset syntyvät tavallisesti helmikuussa lumen alle kaivettuun pesään. Poikasia ahma saa 2-4, ja ne seuraavat emoaan syksyyn saakka, joskus jopa seuraavan pentueen syntymään asti. Mikäli ahmanaarasta häiritään pesällä, se siirtää pennut uuteen paikkaan.
Ravinto ja saalistaminen
Ahma on havumetsävyöhykkeen raadonsyöjä, mutta se saalistaa myös itse pieniä ja keskikokoisia hirvieläimiä, kuten poroja ja metsäpeuroja.
Ahman esiintyminen
Ahmakanta on runsastunut keskimäärin noin kymmenen prosenttia vuodessa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana.