Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin.
Ahma (Gulo gulo) on suurin näätäeläimemme. Ahman tulevaisuus on riippuvainen muiden suurpetojen, etenkin susien, esiintymisestä, koska ahma on haaskansyöjä. Ahma pikemminkin etsii jotain syötävää kuin jotain saalistettavaa.
Ahma on saanut nimensä ruokailutavastaan. Päästyään ruoan ääreen ahma hotkii mahansa pikaisesti täyteen niellen isotkin lihakimpaleet kokonaisena. Saalistajana ahma on kömpelö, mutta otollisissa lumiolosuhteissa ahma saattaa kuitenkin tappaa kerralla useampia poroja tai metsäpeuroja. Tämä on tyypillistä käyttäytymistä näätäeläimille. Ne tappavat niin sanotusti varastoon.
Ahma puussa. Kuva: Kimmo Pöri.
Ahma on tanakkarakenteinen petoeläin. Turkki on kiiltäväkarvainen, yleisväriltään tummanruskea. Kyljillä ruskeat tai kellertävät poikittaisjuovat, myös otsa ja posket ovat vaaleammat.
Ahman jäljet tunnistaa jäljen suuren koon ja asennon sekä ahman omalaatuisen liikkumistavan johdosta. Ahma kulkee hyppien, jolloin syntyvät parijäljet, tai laukaten, jolloin tassujen painallukset ovat vinossa rivissä kolmittain. Ahman jäljessä näkyy viisi varvasta.
Ahman saalisvalikoima on tavattoman laaja. Se alkaa pikkunisäkkäistä ja ulottuu aikuisen poron kokoisiin hirvieläimiin.
Ahma on havumetsävyöhykkeen raadonsyöjä, mutta se saalistaa myös itse pieniä ja keskikokoisia hirvieläimiä, kuten poroja ja metsäpeuroja.
Ahmakanta on runsastunut keskimäärin noin kymmenen prosenttia vuodessa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2014. Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma poikkeaa aiemmista hoitosuunnitelmista rakenteeltaan. Varsinainen hoitosuunnitelma kattaa vain ahmakannan hoidon tavoitteet ja toimenpiteet. hoitosuunnitelman tukena on erillinen julkaisu hoitosuunnitelm...
Euroopan unionin jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön. Euroopan yhteisön direktiivit tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön, jolloin ne velvoittavat myös kaikkia yksityisiä tahoja. Suurpetojen asemaa sääntelee luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsäs...
Suomen riistakeskus myönsi kuluvalle talvelle vahinkoperusteiset poikkeusluvat kolmea ahmaa koskien. Luvista kaksi kohdentui Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueella sijaitsevalle lupa-alueelle ja yksi Enontekiölle. Lisäksi riistakeskus teki poikkeuslupahakemuksiin kolme kielteistä päätöstä.