Ajankohtaista

Luonnonvarakeskus

Tehokkain tapa ennaltaehkäistä susivahinkoja on yhdistellä suojauskeinoja – menetelmiä tuodaan maailmalta Suomeen

Sähköistetty petoaita on Suomessa tuttu ja tehokas tapa suojata kotieläimet susilta ja muilta suurpedoilta. Petoaidan pystyttäminen on kuitenkin hidasta. Tutkija selvitti, mitä kotieläinten suojaamisesta tiedetään maailmalla. SusiLIFE-hanke tuo uusia menetelmiä Suomeen ja testaa niitä kotimaisissa olosuhteissa.

Kotieläimillä on susien esiintymisalueilla riski joutua suden hyökkäyksen kohteeksi. Oikein pystytettynä ja ylläpidettynä sähköistetty petoaita on erittäin tehokas tapa suojata eläimiä.

”Maailmalla on käytössä petoaitojen lisäksi useita muitakin menetelmiä, joita voisi testata ja soveltaa Suomessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka. Pellikka selvitti, miten suojaamiskeinojen tehoa on tutkittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja mitkä menetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi.

Suomessa suurin tarve on nopeille ratkaisuille. Jos tilan lähellä on tapahtunut vahinko tai läheltä piti -tilanne, kotieläimille on syytä hankkia väliaikainen ja helposti pystytettävä suoja. Järeän petoaidan materiaalien saaminen ja pystyttäminen vie aikansa.

”Testeissä tehokkaaksi tilapäisavuksi on osoittautunut jo olemassa olevan sähköaidan eteen viritetty lippusiima. Lippusiimassa on 50 senttimetrin pituiset kapeat muovisuikaleet, jotka ulottuvat lähelle maata”, Pellikka kertoo. Tilanteen niin salliessa eläinten siirtäminen suojaan etenkin yön ajaksi on keino välttää vahinkoja sen aikaa, kun petoaita rakentuu.

Yhdysvalloissa on testattu erilaisia karkottimia, jotka säikäyttävät sudet tiehensä äänen, valon tai liikkeen avulla. Jopa susien pannoittamista sähköshokin antavilla pannoilla on kokeiltu. Etelä-Euroopassa käytetään laumanvartijakoiria suojaamaan tuotantoeläimiä.
Tilalliset saavat kotieläinten suojaamiseen tukea

Kaikki tutkituista keinoista on todettu tehokkaiksi suojiksi. Tilan tuotantosuunta ja maasto vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu antaa parhaan suojan. Mitä laajempi keinovalikoima on käytössä, sitä parempi niiden yhteenlaskettu teho on.

Usein tilallinen osaa itse arvioida parhaiten, millainen ratkaisu on käyttökelpoisin hänen tilallaan. SusiLIFE-hanke auttaa suojaustoimenpiteiden suunnittelussa ja neuvoo materiaalien hankkimisessa. Hankkeen suunnittelijat testaavat seuraavan viiden vuoden aikana esimerkiksi lippusiimaa ja ääni- ja valokarkottimia suomalaisilla eläintiloilla.

”Testaamme, mitkä näistä muualla käytössä olevista karkotusmenetelmistä sopisivat Suomen olosuhteisiin. Tuomme tilallisille lisää keinoja suojata eläimiään, kun susia liikkuu tilan läheisyydessä”, kertoo Suomen riistakeskuksen hankekoordinaattori Mari Tikkunen.

Hanke tarjoaa myös kevyttä sähköistettyä petoaitaa, joka voidaan toimittaa ja pystyttää tiloille nopeasti.

Liitteet:
Katsaus parhaisiin vahinkojen ennaltaehkäisyn menetelmiin, PDF 399 kt, englanniksi
Tiivistelmä katsauksesta, PDF 95 kt, suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi

Lisätietoja antavat:

Erikoistutkija Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus, jani.pellikka@luke.fi, 029 532 7544
Hankekoordinaattori Mari Tikkunen, Suomen riistakeskus, mari.tikkunen@riista.fi, 029 431 2239

SusiLIFE-hanke (susilife.fi) on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.

Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.