Ajankohtaista

Suurpetoja pelätään aiempaa enemmän - sutta pelottavampia ovat karhu ja punkki

Tutkimus selvitti suomalaisten suhtautumista suurpetoihin. Petojen pelkääminen on aiempaa yleisempää. Karhua ja punkkia pelätään sutta enemmän.

Susi on tunteita herättävä suurpeto. 35 prosenttia suomalaisista arvioi, että suden kohtaaminen pelottaisi heitä paljon. Vastaavasti karhua pelkää 44 prosenttia ja punkkeja 43 prosenttia suomalaisista. Kansalaiskyselyssä täysi-ikäisiä suomalaisia pyydettiin arvioimaan erilaisia tunteita, joita eläinten kohtaaminen aiheuttaisi.

Suurpedon näkeminen voi olla myös jännittävä elämys. 19 prosenttia vastanneista arvioi, että suden näkeminen voisi olla sekä pelottavaa että kiehtovaa.

Suurpetopelko on yleistynyt ja voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muita eläimiä, kuten mäyrää, pelätään aiempaa enemmän. Kesäkuussa julkaistu suden kanta-arvio kertoi, että susikanta on runsastunut. Aiemmassa viidessä vuodessa susikannan koko ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kanta on vahvistunut läntisessä Suomessa.

”Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka. ”Toisaalta käsitykset suden pariuskollisuudesta ja kiintymyksestä oman lauman jäseniin saatetaan nähdä piirteinä, joita arvostetaan myös ihmisten hyveinä.”

Suhteutettuna väkilukuun voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä. Susia pelätään myös alueilla, joissa reviirejä ei ole. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella.

Uskomus arvaamattomasta sudesta pelottaa

Ihmiset, jotka pitävät sutta arvaamattomana, pelkäävät sen kohtaamista muita enemmän. 67 prosenttia suomalaisista uskoo, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos sillä ei ole syytä pelätä.

”Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset”, sanoo Pellikka. ”Metsässä vapaana oleville koirille susi koetaan uhaksi erityisesti vakituisten susireviirien alueilla.”

LIFE-hanke tuo tietoa ja työkaluja pelon lievittämiseen

Susi on suurpeto, joten varovaisuus on paikallaan. Suden käyttäytymisen ja oman alueen susireviirien tunteminen auttaa arvioimaan suteen liittyviä riskejä. Ihminen voi tietämättään houkutella suden pihapiiriin esimerkiksi ravinnolla. On tärkeää tietää, mistä saa apua ja neuvoja, jos susi huolestuttaa käydessään lähellä asutusta.

SusiLIFE-hanke tuottaa tietoa ja työkaluja susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen yhteistyössä kotieläintilojen, koiran kanssa metsästävien ja muiden susialueiden asukkaiden kanssa.

Näin kysely tehtiin: Kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella. Kyselytutkimuksen toteutti tammi-helmikuussa 2020 Bilendi Oy Internet-paneelissaan SusiLIFE-hankkeen toimeksiannolla. Vuoden 2020 kyselyn tuloksia verrattiin kyselyihin, jotka toteutettiin vastaavalla tavalla vuosina 2014 ja 2016.

Lue lisää kyselytutkimuksen raportista (jukuri.luke.fi).

Lisätietoa suden kohtaamisesta:
Toimi näin, kun löydät suden jäljet tai näet suden (susilife.fi)
Suden käyttäytymisen tuntemisesta on etua vahinkojen ehkäisyssä — petoaidoilla hyviä tuloksia (susilife.fi)
Kuka auttaa, jos kohtaat suden? PDF 86 kt (luke.fi)