Ajankohtaista

Metsähallitus

Susikannan muutokset huomioidaan metsäpeurojen vapautuksissa

Metsäpeurojen palautusistutus Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa on edennyt pisteeseen, jossa ensimmäisten eläinten vapauttamista totutustarhoista luontoon on ryhdytty suunnittelemaan. Susikannan painopisteen siirtyminen läntiseen Suomeen saattaa vaikuttaa Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautuskäytäntöihin.

MetsäpeuraLIFE-hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Palautusistutusalueet päätettiin hankkeen suunnitteluvaiheessa neljä vuotta sitten. Valintakriteereinä olivat muun muassa metsäpeuralle sovelias elinympäristö sekä suhteellisen alhainen suurpetotiheys seudulla.

Ihanneoloissakin metsäpeurakanta kasvaa hitaasti, koska metsäpeuranaaras eli -vaadin saa vain yhden vasan vuodessa. Totutustarhoista voidaan vapauttaa aluksi muutamia yksilöitä kerrallaan, joten kannan kasvupotentiaali ensimmäisten vuosien aikana on pieni.

”Tämän takia mikä tahansa eläinten kuntoa heikentävä tai kuolleisuutta lisäävä tekijä voi vaikuttaa merkittävästi palautusistutuksen onnistumiseen”, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista.

Susikannan painopiste on siirtynyt hankkeen suunnitteluvaiheen jälkeen läntiseen Suomeen. Viime vuonna annetun tuoreimman susikanta-arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli maaliskuussa 2018 neljä susilaumaa, joista kaksi Lauhanvuoren lähialueilla. Seuraava kanta-arvio saadaan ensi kesäkuussa, ja se kuvaa maaliskuun 2019 tilanteen.

Suden saalistus on vain yksi metsäpeurakantaan vaikuttavista tekijöistä, mutta sen tiedetään olevan merkittävin pannoitettujen metsäpeurojen kuolinsyy Kainuussa.

”Vaikka sudet eivät aktiivisesti etsisi totutustarhasta vapautettuja metsäpeuroja, eivät metsäpeurakannan kasvun edellytykset Lauhanvuoren alueella ole suden kanta-arvioon peilaten tällä hetkellä kovinkaan hyvät”, toteaa Mykrä-Pohja.

Vaihtoehtoiset vapautussuunnitelmat harkinnassa

Alun perin tarkoitus oli vapauttaa ensimmäiset metsäpeurat molemmista totutustarhoista vuoden 2019 loppupuolella. Nyt vaihtoehtoja ovat ainakin Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautusten siirtäminen myöhempään ajankohtaan sekä alkuvaiheen vapautusten keskittäminen Seitsemisen kansallispuistoon.

”Palautusalueiden olosuhteiden muutoksista aiheutuvien riskien hallinta on keskeinen syy sille, miksi totutustarhoja ylipäätään rakennettiin yhden sijasta kaksi”, muistuttaa Mykrä-Pohja. Päätöksen ensimmäisten vapautusten toteutuksesta tekee hankkeen ohjausryhmä kesän 2019 aikana.

Susi kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteeseen, eli se on tiukasti suojeltu laji. Susien tappaminen on tällä hetkellä mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Poikkeusluvan myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti, ja se edellyttää tapahtuneen vahingon lisäksi sitä, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Näin ollen susikannan ennaltaehkäisevä rajoittaminen metsäpeurojen palautusistutusalueilla ei ole mahdollista.

Metsäpeurojen palautusistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut.

Lisätietoa:
Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja, MetsäpeuraLIFE-hanke
p. 040 631 8527, sakari.mykra-pohja(a)metsa.fi

Kuva: Metsäpeuranvasa Lauhanvuoren totutustarhassa. Milla Niemi, MetsäpeuraLIFE / Metsähallitus, Eräpalvelut.