Ajankohtaista

< Edellinen Seuraava >
tammi 28, 2019 10:29

Susiennuste kertoo mitä susikannalle kuuluu

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa vuosittain kesäkuun alussa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi Lukessa on nyt kehitetty ennustemalli kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten. Ennuste laaditaan tietokonesimulaation avulla.

Voit tutustua videon avulla, miten malli toimii ja miten ennuste syntyy. Video (2 minuuttia) kuvaa ennusteen muodostumisen ja sen yhteyden kanta-arvioon.

Susiennuste kertoo, mitä susikannalle kuuluu

Katso video klikkamalla linkkiä: https://youtu.be/UOPKcBMYc-w

Mitä ennuste kertoi marraskuun 2018 susitilanteesta

Ennusteen mukaan susikanta oli marraskuussa 2018 noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli vuoden 2018 maaliskuussa. Susikannan koossa tapahtunut muuutos johtui pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista ja vastasi suunnilleen vuodenkierron mukaista susikannan koon vaihtelua. Pennut muodostivat noin puolet marraskuisesta populaatiosta.

Kuolleisuuden vuoksi susien määrä vähenee maaliskuun jälkeen, mutta pentujen syntyminen nostaa yksilömäärän vuotuiseen huippuunsa toukokuun aikana. Keskimäärin yli 80 prosenttia maaliskuisista pareista ja laumoista saa pennut. Pentuja syntyy keskimäärin viisi.

Lumettomana aikana susien kuolleisuus on vähäistä, joten marraskuulle tultaessa kokonaismäärä ei ole vielä paljoa muuttunut alkukesän huippulukemista. Marraskuun 11. päivän ennusteessa susien lukumäärä oli 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 228–311. Kannan koko on tällä välillä 90 prosentin todennäköisyydellä. Viiden prosentin todennäköisyydellä susia olisi enemmän kuin 311. Vastaavasti susien lukumäärä oli ennusteen mukaan alle 228 viiden prosentin todennäköisyydellä.

www.slu.se/skandulv

Suurpetotietoa Pohjoismaista

SKANDULV - Forskning om vargar i Skandinavien. SKANDULV arbetar med grundvetenskapliga och tillämpade frågeställningar kring vargens ekologi och förvaltning. De huvudsakliga frågorna berör vargens populationsdynamik, rörelsemönster, genetik och ekosystemeffekter.