Ajankohtaista

< Edellinen Seuraava >
Suomen riistakeskus
marras 12, 2015 11:20

Suden metsästyskiintiöksi esitetään enintään 39 yksilöä

Tiedotustilaisuus 12.11.2015Kuva: Annamari Alanne

Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaisen kannanhoidollisen metsästyksen toinen kokeiluvuosi käynnistyy tammikuun puolivälissä 2016. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että 15.1.–15.2.2016 välisenä aikana saisi metsästää enintään 39 sutta susilaumoista, jotka on todettu vakiintuneiksi.

Metsästyskiintiö ei ole kuitenkaan määrä, joka tulisi saavuttaa. Asetusluonnos lähtee tänään laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen päätetään lopullinen kiintiö.

Kannanhoidollisen metsästyksen kaksivuotisen kokeiluhankkeen tarkoituksena on

  • luoda laillinen toimintamalli puuttua haittaa tai vahinkoa tuottaviin yksilöihin ja näin ehkäistä laittomia susien tappamisia sekä
  • selvittää susien kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta lauman elinvoimaisuuden säilymiseen ja susien käyttäytymiseen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen väliarvion mukaan Suomessa on noin 22–43 laumaa eli susilaumojen määrä on pysynyt ennallaan. Laumojen määrän vaihteluväli on suuri, koska sulan maan aikana havaintoja kertyy vähän, mikä hankaloittaa arvioimista ja varmistamista. Kanta-arvio tarkentuu, kun Luonnonvarakeskus tekee toisen väliarvion joulukuussa. Silloin sekä susilaumojen että laumoissa elävien susiyksilöiden lukumäärästä on todennäköisesti mahdollista saada tarkempaa tietoa lumipeitteen ansiosta. Joulukuun väliarvio otetaan huomioon, kun lopullinen kiintiö asetetaan.

Kannanhoidolliset poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Niitä myönnetään rajoitetusti vain vakiintuneille susireviireille, joissa on jälkeläistuottoa. Luvat suositellaan kohdistettavaksi nuoriin haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin. Lupa voidaan kohdentaa myös vakiintuneeseen pariin, mikäli parin yksilöt ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. Luvan myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Päätös ei saa vaarantaa suotuisaa suojelutasoa koskevaa tavoitetta.

Kaksivuotinen kokeilu

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan aluksi kahden vuoden ajan. Tällöin seurataan tarkasti, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan. Ensimmäisenä kokeiluvuotena viime talvena kannanhoidollinen kiintiö oli 29 sutta, kannanhoidollinen poikkeuslupa myönnettiin 24 sudelle ja 17 saatiin saaliiksi.

Pyynnin vaikutuksia seurataan eri menetelmillä ja lisäksi arvioidaan pihahavaintojen sekä vahinkotapausten määrän kehitystä. Kannanhoidollisen metsästyksen jatkosta päätetään syksyllä 2016.

Uusi toimintamalli susien kohtaamiseen

Tulevan vuoden aikana aloitetaan myös muita susikannan hoitosuunnitelman mukaisia hankkeita kannanhoidollisen metsästyksen ohella. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa toimintamallia asutuksen läheisyydessä vierailevien susien kohtaamiseen. Lisäksi susireviirikohtaiset yhteistyöryhmät aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa.

Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Kannanhoidollinen kiintiö ei koske siis vahinkoperusteisia lupia, eikä sudenmetsästystä poronhoitoalueella.

Lausuntoaikaa on 4.12. saakka. Poikkeuslupapäätöksiin liittyvän valitusajan johdosta lupahakemukset suositellaan jätettäväksi Suomen riistakeskukseen sähköisesti osoitteessa luvat.riista.fi viimeistään 30.11.2015.

Suomen susikannan hoitosuunnitelma: http://mmm.fi/documents/1410837/1720364/Suomen_susikannan_hoitosuunnitelmat.pdf/cf2138e7-6a9b-4955-9b93-d719c734590f

Lue lisää susista ja muista suurpedoista: www.suurpedot.fi

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 733 6229
riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2271
johtaja Vesa Ruusila, Luonnonvarakeskus, p. 040 840 68 77

www.slu.se/skandulv

Suurpetotietoa Pohjoismaista

SKANDULV - Forskning om vargar i Skandinavien. SKANDULV arbetar med grundvetenskapliga och tillämpade frågeställningar kring vargens ekologi och förvaltning. De huvudsakliga frågorna berör vargens populationsdynamik, rörelsemönster, genetik och ekosystemeffekter.