Ajankohtaista

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa suden kannanhoidollisen metsästyksen asetusmuistiota Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirheen vuoksi

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.

Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat.

Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis.

Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä. Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa.

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.

Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.

Luken tiedote 5.11.2021: Luke havaitsi ohjelmointivirheen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon laskennassa

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295162391, sami.niemi@gov.fi