Ajankohtaista

< Edellinen Seuraava >
Suomen riistakeskus
syys 13, 2019 10:16

Koiravahinkojen riski susialueilla kasvaa syksyllä

Etäällä omistajasta liikkuvien metsästyskoirien riski kohdata susi on suurimmillaan syksyllä. Myös susien aiheuttamia lammasvahinkoja tapahtuu eniten heinä-syyskuun aikana, kun pennut alkavat harjoitella saalistusta ja nuoret sudet etsivät omia reviirejään. Nämä kokemattomat saalistajat saattavat etsiä helppoa saalista.

Metsästysvuoden käynnistyttyä on erityisesti susireviirialueilla koiralla metsästävien hyvä ennakoida suden ja koiran kohtaamista. Susien aiheuttamia vahinkoja voidaan pyrkiä ehkäisemään joko tunnistamalla susien läsnäolo tai käyttämällä erilaisia suojavarusteita. Varmoja keinoja vahinkojen estämiseen ei kuitenkaan ole.

Tärkeintä on pyrkiä tunnistamaan alueet, joilla susia esiintyy, ja estää koiraa ajautumasta näille alueille. Erityisesti lumettomana aikana metsästäjien havainnot susista ja tiedon välittäminen muille koirametsästäjille on tärkeää. Näin voidaan tunnistaa susireviireillä susien eniten käyttämiä alueita ja havaita uudet, muodostumassa olevat reviirit.

Osassa maata koiravahinkojen ennaltaehkäisyssä on mahdollista hyödyntää pannoitettujen susien paikkatietoa elokuun puolesta välistä helmikuun loppuun. Pantasusien tuoreita liikkeitä sekä tarkkoja reviirialueita on mahdollista tarkastella Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi -palvelusta. Myös Tassu-järjestelmästä palveluun tulevaa havaintotietoa voi hyödyntää susien aiheuttamien riskien arviointiin.

Älä jätä koiraa yöksi haukulle
Koiran kontrollointi esimerkiksi GPS-pantaa käyttämällä ja koiran työskentelyn seuraaminen läheltä auttavat ehkäisemään vahinkoja. Suden hyökkäyksestä selvinneistä koirista suurin osa on pelastunut omistajan väliintulon ansiosta. Koirille tarkoitetut suojavarusteet, kuten liivit ja pannat, suojaavat koiraa puremilta. Pantaan laitettavien kellojen tarkoitus on karkottaa sudet kauemmas. Varusteiden pääasiallinen tarkoitus on antaa koiralle lisäaikaa, jotta omistaja pääsee paikalle.

Susialueella haukkuvalla koiralla on pimeään aikaan erityisen suuri riski vahingoittumiselle, joten koiraa ei tule jättää yöksi esimerkiksi hirveä haukkumaan. Tarvittaessa myös metsästysseurueen muiden jäsenten on oltava omistajan apuna ottamassa koiraa kiinni.
Koiravahinkoja sattuu myös kotipihoilla, tyypillisesti iltahämärässä ja öisin. Susialueilla koiraa ei tule laskea illalla tai yöllä vapaaksi piha-alueelle. Onkin tärkeää suojata koira joko riittävin aitarakentein tai ottaa juoksunarussa oleva koira yöksi sisälle.
Lammasvahinkoja voi sattua myös vakiintuneiden reviirien ulkopuolella

Suurin osa lammasvahingoista sattuu tunnetuilla susireviireillä. Vahinkoja voi sattua myös muualla, sillä omaa reviiriään hakevat nuoret sudet saattavat liikkua pitkiäkin matkoja.

Vahinkoja ennaltaehkäistään siirtämällä eläimet yöksi sisälle tai pystyttämällä sähköistettyjä petoaitoja, joita on myös mahdollista hakea Suomen riistakeskukselta. Muita keinoja ovat esimerkiksi laumanvartijakoirat, lippusiimat, ääni- ja valokarkotteet sekä sähkölangat lisättynä vanhoihin aitoihin. Myös esimerkiksi puhekanavalle asetettu radio voi olla toimiva keino karkottaa sudet laitumien läheisyydestä.

Susihavainnoista ja susien aiheuttamista vahingoista kannattaa ilmoittaa viipymättä alueen petoyhdyshenkilölle, jolta usein saa myös lisätietoa susien liikkeistä alueella. Myös paikallisten keskinäinen tiedonvaihto on tärkeää, joten naapureilta kannattaa kysellä havainnoista.

Vahingonkorvauksen hakemiseksi ilmoitukset niin suden kuin muiden suurpetojen aiheuttamista viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista tulee tehdä välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka tarkistaa vahingot. Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin- tai irtaimistovahingot (mukaan lukien koiravahingot) korvataan täysimääräisesti suurpetovahinkojen korvaamiseen varatuista määrärahoista.

Lisätietoja:
Luonnonvarakeskuksen karttapalvelu riistahavainnot.fi
Alueen petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot riista.fi -sivulla
Tietoa suurpetovahingoista maa- ja metsätalousministeriön sivulla
Tietoa petoaidoista riista.fi -sivulla

www.slu.se/skandulv

Suurpetotietoa Pohjoismaista

SKANDULV - Forskning om vargar i Skandinavien. SKANDULV arbetar med grundvetenskapliga och tillämpade frågeställningar kring vargens ekologi och förvaltning. De huvudsakliga frågorna berör vargens populationsdynamik, rörelsemönster, genetik och ekosystemeffekter.