Ajankohtaista

Suomen riistakeskus

Kannanhoidollinen sudenpyynti päättynyt tältä metsästysvuodelta

Kuva: Lassi Rautiainen

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt tältä kaudelta. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 17 sutta. Tämä oli ensimmäinen vuosi kokeilusta, jonka vaikutuksia susilaumojen elinvoimaisuuteen ja kansalaisten asenteisiin susia kohtaan aletaan nyt arvioida tulevaisuutta varten.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 18 hakemuksella yhteensä 48 suden metsästämiseen 27 susireviirillä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan oli mahdollista myöntää enintään 29 poikkeuslupaa. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen tapauskohtaisesti ja myönsi 24 poikkeuslupaa susien kannanhoidolliseen metsästykseen. Valituksista johtuneiden hallinto-oikeuksien toimeenpanokieltojen vuoksi myönnetyistä luvista vain 19 oli käytössä. Lopulta kannanhoidollisten poikkeuslupien nojalla kaadettiin yhteensä 17 sutta. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 21 vuorokautta eli sunnuntaihin 15.3. saakka.

Kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä saattoi seurata Suomen riistakeskuksen sivuilla olevasta susisaalistaulukosta. Saalistiedot päivittyivät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään myöhemmin myös tarkemmat tiedot pyydetyistä susista, kun kaadetut yksilöt on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa. Taulukosta näkyvät kaadetun suden sukupuoli, ikäluokka, metsästysaika ja -paikka kartalla sekä Luonnonvarakeskuksen tieto, mikäli yksilö osoittautuu alfanaaraaksi.

Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007, kun Suomessa on myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia sudenmetsästykseen. Kyseessä on uuden sudenhoitosuunnitelman mukainen kaksivuotinen kokeilu, jonka avulla saadaan tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Seuraavaksi Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojelutasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole. Suomessa kannanhoidollinen metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Kannanhoidollinen metsästys on luonut näille suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa.