Ajankohtaista
Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi
Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi helmikuun lopussa. Saaliiksi saatiin 212 ilvestä. Saalis kasvoi hieman edellistalvesta, jolloin kaadettiin 180 ilvestä. Lue koko uutinen
Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa
Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin joulu- ja tammikuun aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydetyistä ahmoista saatiin saaliiksi Lapista kuusi, Kainuusta yksi ja Oulun alueelta yksi. Enontekiöltä, Sallasta, Sodankylästä, Suomussalmelta, Taivalkoskelta ja Utsjoelta saatiin saaliiksi yksi ahma, Inarista kaksi. Ahmoista kolme oli uroksia ja viisi naaraita. Lue koko uutinen
Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät
Suden kannanhoidollisen metsästyksen laajapohjaisessa suunnittelu- ja määrittelyhankkeessa selvitetään suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita. Lisäksi arvioidaan muita tyydyttäviä ratkaisuja. Suunnittelun pohjana on susikannan hoitosuunnitelma ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien suden kannanhoidollista metsästystä. Lue koko uutinen
Susien lumijälkilaskenta toteutetaan säiden salliessa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa sekä Satakunnan pohjoisosissa
Susien alueellinen lumijälkilaskenta toteutetaan tänä talvena yhdellä, rajatulla alueella Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, jos sääolosuhteet sen sallivat. Laskennasta on sovittu maa- ja metsätalousministeriön, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kesken. Lue koko uutinen
Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu
Vuoden 2020 alusta alkaen kunnat voivat maksaa suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot aina täysimääräisesti ja heti korvauspäätöksen jälkeen. Suurpetojen aiheuttamia poro-, kotieläin- ja maatalousvahinkoja korvattiin vuonna 2018 noin 7,7 miljoonan euron arvosta, mistä suurin osa oli porovahinkoja. Kotieläinvahinkoja voidaan ehkäistä esimerkiksi petoaitojen avulla. Lue koko uutinen
Ahman metsästykseen saa tänä talvena myöntää enintään kahdeksan poikkeuslupaa
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 12.12.2019 voimaan tulevan asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää rajoitetusti pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Poikkeuslupia metsästykseen voidaan myöntää kolmen edellisen vuoden tapaan enintään kahdeksan. Lue koko uutinen
Syksyn saalis 305 karhua
Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Saalismäärä väheni 30 eläimellä edellisvuoteen verrattuna. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Koko maan saaliskiintiötä vähennettiin edellisvuodesta 42 yksilöllä. Lue koko uutinen
Susikannan hoitosuunnitelmalla pyritään hallitsemaan suteen liittyviä konflikteja ja turvaamaan susikannan elinvoimaisuus
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut Suomen susikannan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma on Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Hoitosuunnitelman toimeenpanon seurantaa varten perustetaan susifoorumi. Lue koko uutinen
Ilvesten poikkeusluvat myönnetty
Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on ilveskannan pitäminen nykyisen suuruisena. Lue koko uutinen
Koiravahinkojen riski susialueilla kasvaa syksyllä
Etäällä omistajasta liikkuvien metsästyskoirien riski kohdata susi on suurimmillaan syksyllä. Myös susien aiheuttamia lammasvahinkoja tapahtuu eniten heinä-syyskuun aikana, kun pennut alkavat harjoitella saalistusta ja nuoret sudet etsivät omia reviirejään. Nämä kokemattomat saalistajat saattavat etsiä helppoa saalista. Lue koko uutinen
Kanta-arvio 2019: Ilvespentueita saman verran kuin vuotta aikaisemmin
Luonnonvarakeskuksen uusimman kanta-arvion perusteella ilveskanta on lähes samansuuruinen kuin viime vuonna. Vuodesta 2014 alkanut ilvesten määrän lasku näyttäisi pysähtyneen. Ennen metsästyskautta 2019/2020 Suomessa arvioidaan olevan 1845–1955 yli vuoden ikäistä ilvestä. Lue koko uutinen
Luonnos Suomen susikannan uudeksi hoitosuunnitelmaksi lausunnoille
Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta. Lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 asti. Lue koko uutinen
Susikanta 2019: Susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa
Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista (luvuissa rajalaumat mukana). Lue koko uutinen
Älä kesytä karhua ruokkimalla
Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Karhuille ei saa kuitenkaan tarjota ruoka-apua, etteivät ne totu liikaa ihmiseen. Lue koko uutinen
Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa
Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi. Lue koko uutinen
Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä
Susikannan hoitosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa aiheena olivat muun muassa monilajinen kannanhoito, kysymys susien sietämisestä sekä alue- ja paikallistason huomioiminen susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa suunnitellaan hoitosuunnitelman toimenpiteitä ja tavoitteita. Lue koko uutinen
GPS-pannoitusten kautta saadaan monipuolista ja hyödyllistä tietoa susista
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän kokouksessa 26.2.2019 aiheena olivat susien GPS-pannoitukset ja susia koskeva viestintä. Valmisteluryhmä piti susien pannoituksia tärkeinä, koska niiden avulla saadaan tietoa kannanarviointia ja tutkimusta varten. Lisäksi pannoitukset vastaavat kansalaisten tiedontarpeeseen etenkin uusilla susialueilla ja auttavat esimerkiksi metsästyskoiravahinkojen ehkäisyssä. Lue koko uutinen
Susikannan muutokset huomioidaan metsäpeurojen vapautuksissa
Metsäpeurojen palautusistutus Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa on edennyt pisteeseen, jossa ensimmäisten eläinten vapauttamista totutustarhoista luontoon on ryhdytty suunnittelemaan. Susikannan painopisteen siirtyminen läntiseen Suomeen saattaa vaikuttaa Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautuskäytäntöihin. Lue koko uutinen
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli susien laittomasta tappamisesta
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli 15.2.2019 pidetyssä kokouksessaan susien laittomasta tappamisesta ja suden sosiaalisesta hyväksynnästä. Poliisin arvion mukaan suden laiton pyynti on ollut yleistä Suomessa. Valvontaviranomaisten tietoon laittomista tapoista tulee kuitenkin vain pieni osa. Lue koko uutinen
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Lue koko uutinen
Uutisarkisto
Suurpetotietoa Pohjoismaista
SKANDULV - Forskning om vargar i Skandinavien. SKANDULV arbetar med grundvetenskapliga och tillämpade frågeställningar kring vargens ekologi och förvaltning. De huvudsakliga frågorna berör vargens populationsdynamik, rörelsemönster, genetik och ekosystemeffekter.