Ajankohtaista
Suomessa elää noin 300 sutta
”Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat keskenään toimeen ja tuottavat pentuja pienemmilläkin alueilla, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Lue koko uutinen
Täältä näet suurpetotiedot kartalla!
Luonnonvarakeskuksen (Luke) luonnonvaratieto-palvelusta näet suden, karhun, ahman ja ilveksen tiedot kartalla! Lue koko uutinen
Erärikollisuus oli kasvussa, kertoo raportti
Metsähallituksen erävalvontaraportin 2023 mukaan eränkäyntiin liittyvä rikollisuus on lisääntymässä. Lue koko uutinen
Suurpetojen jälkiä etsitään nyt kaikkialta
Jos näet suurpedon tai sen jäljet, siitä kannattaa heti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Koulutetut vapaaehtoiset tarkistavat havainnot ja kirjaavat ne. Esimerkiksi vuonna 2023 petoyhdyshenkilöt kirjasivat lähes 60 000 havaintoa. Niillä on suuri merkitys, kun petokantoja arvioidaan. Lue koko uutinen
Oletko petotietäjä? Pelaa suurpetopeliä ja jaa tulos somessa!
Olemme julkaisseet kaksi peliä: toinen suurpetojen kohtaamisesta, toinen suurpedoista yleensä. Pelin jälkeen saat diplomin, jonka voit jakaa Facebookissa. Lue koko uutinen
Yli 500 luonnossa liikkujan toimintaan puututtiin
Metsähallituksen erävalvonta on ensimmäistä kertaa seurannut työnsä tuloksia reaaliaikaisesti koko vuoden. Uusi järjestelmä paljastaa, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta. Lue koko uutinen
Karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on suotuisan suojelutason säilyttäminen ja karhukannan ihmisarkuuden ylläpitäminen
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen karhukannan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa. Lue koko uutinen
Älä houkuttele karhuja pihoille
Pesästä nousseet karhut ovat nälkäisiä. Pitkä talvilepo on kuluttanut niiden rasvavarannot vähiin ja luonnosta on alkukeväällä haastavaa löytää ravintoa. Mesikämmenet voivat etsiä herkkupaloja ihmisten asumusten tuntumasta. Karhun vierailuja pihapiirissä voidaan ennaltaehkäistä. Lue koko uutinen
Kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliiksi 306 ilvestä
Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi helmikuun lopussa. Saaliiksi saatiin 306 ilvestä. Saalis kasvoi edellistalvesta, jolloin kaadettiin 292 eläintä. Lue koko uutinen
Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistui ja siirtyi kaikille avoimeksi verkkoon
Petoyhdyshenkilöiden uusi peruskurssi on julkaistu Riistainfo.fi -koulutussivustolla. Uudistunut kurssi yhtenäistää petoyhdyshenkilöiden tietopohjaa ja selkiyttää verkoston roolia riistatiedon keräämisessä. Lue koko uutinen
Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kolme ahmaa
Suomen riistakeskus myönsi kuluvalle talvelle vahinkoperusteiset poikkeusluvat kolmea ahmaa koskien. Luvista kaksi kohdentui Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueella sijaitsevalle lupa-alueelle ja yksi Enontekiölle. Lisäksi riistakeskus teki poikkeuslupahakemuksiin kolme kielteistä päätöstä. Lue koko uutinen
Hakemukset suden kannanhoidolliseen metsästykseen ratkaistu
Suomen riistakeskus on tehnyt neljä myönteistä poikkeuslupapäätöstä, joilla voidaan metsästää 18 sutta kannanhoidollisessa metsästyksessä. Lue koko uutinen
Maa- ja metsätalousministeriö korjaa suden kannanhoidollisen metsästyksen asetusmuistiota Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirheen vuoksi
Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia. Lue koko uutinen
Ilvesten poikkeusluvat myönnetty
Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen ja ilveksen ihmisarkuuden ylläpitäminen. Lue koko uutinen
Ilveskannan hoitosuunnitelman päätavoite on säilyttää suotuisa suojelutaso
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman ja ilveksen metsästyskiintiön kaudelle 2021–2022. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa. Lue koko uutinen
Tervetuloa kuulemaan, miten suurpetojen DNA:ta tutkitaan!
DNA paljastaa suurpedoista asioita, joita ei saada tietää millään muulla menetelmällä. Luonnonvarakeskus ja SusiLIFE-hanke järjestävät lokakuussa kaikille avoimia verkkotilaisuuksia DNA-tutkimuksesta. Lue koko uutinen
Suurpetojen jäljillä -oppimateriaali esittelee suomalaiset suurpedot koululaisille
Tuhdin koulumateriaalin avulla oppilas tutustuu suomalaiseen luontoon suurpetojen kautta. Lue koko uutinen
Karhun metsästyskiintiö on 457 karhua – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 457 karhua metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta. Lue koko uutinen
Suomen susikanta on kasvanut
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2021 Suomessa oli 90 % todennäköisyydellä 18–25 susiparia ja 32–38 perhelaumaa. Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit. Lue koko uutinen
Raportti suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksistä valmistui
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät esittävät, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Ministeriö arvioi mahdollisuudet sallia metsästys sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin. Lue koko uutinen
Uutisarkisto
Suurpetotietoa Pohjoismaista
SKANDULV - Forskning om vargar i Skandinavien. SKANDULV arbetar med grundvetenskapliga och tillämpade frågeställningar kring vargens ekologi och förvaltning. De huvudsakliga frågorna berör vargens populationsdynamik, rörelsemönster, genetik och ekosystemeffekter.