Suurpetovahingot

Suurpedot aiheuttavat erityyppisiä vahinkoja porotaloudelle, kotieläimille, mehiläistarhaukselle ja maataloudelle. Myös koiria menetetään pedoille, lähinnä susille, niin metsästyksen yhteydessä kuin kotipihoiltakin.

Kolme lammasta makoilee nurmella. Kaksi laumanvartijakoiraa seisoo niiden luona. Laumanvartijakoirat ja lampaat Varsinais-Suomessa. Kuva: Antti Härkälä
Lumessa makaava, kuollut ja verinen poro. Takana moottorikelkka. Ahman tappama poro. Kuva: Metsähallitus, Erävalvonta.

Suurpedot ja porotalous

Suurpetojen ja porotalouden välinen suhde ei ole koskaan ollut täysin ongelmaton. Suurpedot saalistavat poroja ja aiheuttavat siten taloudellisia menetyksiä poronomistajille. Vaikka löytyneet petojen tappamat porot korvataan valtion varoista, paljon petojen tappamia poroja jää myös löytymättä. Voimakkaiden petokantojen alueella poronhoidon edellytykset voivat vaarantua korvauksista huolimatta. Lue lisää suurpetojen aiheuttamista porovahingoista.


Koiravahingot

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot ovat pääosin suden aiheuttamia, mutta muutamia ilveksen ja karhun aiheuttamia koirien menetyksiä on myös tapahtunut. Koiriin kohdistuvat hyökkäykset ja koirien menetykset ovat paikallisella tasolla susikannan siedon kannalta yksi suurimmista ongelmista (MMM 11/2005 Suomen susikannan hoitosuunnitelma). Lue lisää suurpetojen aiheuttamista koiravahingoista.


Muut kotieläinvahingot

Kotieläimet ovat helppoja saaliita suurpedoille, mikäli pedoilla on tilaisuus päästä niiden lähelle ihmisten huomaamatta. Kotieläinvahingot tapahtuvat yleensä laidunalueilla, mutta susi ja ilves ovat tappaneet kotieläimiä jopa pihattojen ja lampoloiden sisällä. Lukumääräisesti eniten vahinkoja kohdistuu lampaisiin, joita tappavat tilaisuuden tullen kaikki suurpetomme. Sudet tappavat lampaiden lisäksi myös nautaeläimiä. Vahinkomerkintöjä löytyy vasikoista sonniin asti. Lisäksi sudet ovat tappaneet vuohia. Lue lisää suurpetojen muille kotieläimille aiheuttamista vahingoista.

Vahinkojen ehkäisy

Toisinaan suurpedot voivat aiheuttaa vahinkoja kotieläimille. Useimmiten vahinkojen kohteeksi joutuvat karjaeläimet ja metsästyskoirat. Merkittävä osa petovahingoista olisi kuitenkin mahdollista välttää ennaltaehkäisevillä toimilla. Lue suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä.


Vahinkojen korvaaminen

Suurpedot voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja saalistamalla ja tappamalla kotieläimiä tai tekemällä tuhoja esimerkiksi maatiloilla tai mehiläistarhoissa. Lue suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.

Vahinkotyyppien kuvaus:

Henkilövahingolla tarkoitetaan petoeläimen ihmiselle aiheuttamia vammoja ja tauteja sekä petoeläimen aiheuttamasta ihmisen kuolemasta johtuvia menetyksiä.

Viljelysvahingolla tarkoitetaan petoeläimen aiheuttamaa vahinkoa pelto-, puutarha- ja taimistoviljelmälle sekä niistä kootulle sadolle.

Eläinvahingolla tarkoitetaan petoeläimen aiheuttamaa vahinkoa kotieläimelle ja viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille.

Irtaimistovahingolla tarkoitetaan petoeläimen aiheuttamaa vahinkoa muulle kuin liikenne-, viljelys- tai eläinvahingon yhteydessä tarkoitetulle elottomalle irtaimistolle.

Porovahingolla tarkoitetaan petoeläimen aiheuttamaa vahinkoa porolle.

Suurpetovahinkojen korvaaminen

Suurpedot voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja saalistamalla ja tappamalla kotieläimiä tai tekemällä tuhoja esimerkiksi maatiloilla tai mehiläistarhoissa.

EU ja suurpetojen suojelu

Suurpetojen asemaa sääntelee Euroopan unionin luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. EU:n jäsenmaana Suomi huomioi päätöksenteossaan yhteisön lainsäädännön.

Suomenpeura

Suurpedot ovat yksi syy metsäpeurakannan pienenemiseen. Lue lisää metsäpeurasta eli suomenpeurasta sivuilta www.suomenpeura.fi.